Näytetään tekstit, joissa on tunniste agility. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste agility. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Tiivistelmä maaliskuusta

Kaikenlaista on tapahtunut, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa sitten yhtään mistään. Ajattelinkin nyt tiivistää meidän viime viikkojen päätapahtumat tähän.
Käytiin 6.3. vinttikoirayhdistyksen mätsäreissä harjoittelemassa Nurmeksen näyttelyä varten. Isoja aikuisia oli paljon ja suurin osa esiintyi tosi hienosti. Rauhalle sininen nauha ja ei sijoitusta. Tuomari oli siinä mielessä kiva, että kävi monesti ja monesta suunnasta kopeloimassa koiria. 

Itse the koitos, eli Nurmes RN oli sitten 13.3. Tuomarina Juha Putkonen. Rauha sai ERI:n ja oli ainoa avo-narttu, joten voitti sitten automaattisesti luokan saaden vielä SA:n. Näyttelyssä oli 4 narttua, joista kaikki saivat SA:n. Paras narttu kehässä Räyhis jäi viimeiseksi, eli tuloksena ERI/1 SA PN4. Arvostelu oli kattava ja oikein kiva. Tuomari löysi Rauhasta ne virheet jotka sillä onkin eli huonot korvat ja luisu lanne. Arvostelu oli seuraavanlainen:
"Soopeli. Erinomainen koko. Oikeat mittasuhteet. Hyvä luusto. Hyvän pituinen, kapeakuonoinen pää. Oikeat kallon ja kuonon linjat. Kevyet korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Hyvin kehittynyt rintakehä ja eturinta. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Hyvä karva. Hieman luisu lantio. Hyvä hännän asento. Kevyt joustava sivuaskel. Riittävä askelpituus. Esiintyy hyvin."

Ennen Nurmesta, eli 12.2., käytiin myös KPSH:n järjestämissä mölliagilitykisoissa. Rata oli kamalan vaikea meidän tasoon nähden ja en tajunnut, että rataan tutustuminen oli ilmoittautumisien yhteydessä, joten ehdin käydä radan vain kaksi kertaa läpi. Ilmoitin rauhan medi-luokkaan, hyppy-putki-radalle. Luokassa oli yhteensä 3 koirakkoa. Otin radan kahdesti. Ekalla kerralla alku ei oikein luistanut ja Rauha veti kauheilla kaarroksilla. Tuomari oli armelias ja saatiin kuitenkin ekalta radalta 0 vp. Toisella kerralla sain alun menemään oikein nappiin, mutta tyrin sitten itse voiton riemuissani lopussa, ja toiselta radalta tulikin sitten 15 vp. Sijoituksestamme en tiedä, sillä palkintoja ei jaettu.

Viime sunnuntaina taas, eli 20.3., meidän tokoryhmä järjesti tokomöllit, joihin osallistuin Rauhankin kanssa ALO-luokkaan. Yksilöliikkeet oli ensin. Rauha teki muuten ihan ok, mutta haukkui ja piippasi ihan hirveästi. Paikalla oloon otin sitten varman päälle ja jäin aluksi ihan Rauhan eteen seisomaan ja namittelemaan Rauhaa. Rauha otti namitteluni vähän väärin ja nousi seisomaan, kun minä yritin sitä palkkailla, jolloin paikalla olo meni sitten ihan kokonaan nollille. Sain kuitenkin pidettyä Rauhan hiljaa muita häiritsemästä, mikä oli ihan kelpo suoritus. Pisteitä yhteensä 130 ja 3. tulos. 


tiistai 8. maaliskuuta 2016

Jatko 3 ja tokopäivitys

Viime viikolla alkoi meillä viimeinen Hupun aksakurssi, jatko 3 -kurssi. Jatko 3 on ratakurssi, ja materiialin saadessani meinasi vähän suu loksahtaa auki, kun katselin miten haastavia ratoja siellä oli. Tähän asti kun on harjoiteltu pääasiassa ohjauskuvioita muutamalla esteellä, niin tuntuu aika hurjalta yhtäkkiä alkaa tekemään kokonaisia ratoja. Tämän kurssin jälkeen meidän pitäisi sitten olla päteviä siirtymään valmennusryhmään, ja toiveissa olisikin saada Hupulta ryhmäpaikka ensi kesäksi. 

Tokoa ollaan treenailtu talvi KPSH:n ryhmässä, joka loppuu nyt maaliskuun lopussa. Jatkosta ei ole tietoa. En oikein tiedä mitä tekisin tokon kanssa. Tahtoisin kyllä käydä Rauhan kanssa hakemassa sen viimeisen ykkösen ALO-luokasta kesällä, mutta en oikein tiedä, missä treenejä jatkaa, kun nykyinen ryhmämme tulee tiensä päähän. Olen vähän miettinyt, että jos hakisin Hupun rallytokon treeniryhmään kesäksi. Siinä voisi samalla treenailla noita tokonkin juttuja sitten. 

Rauha osaa tokossa periaatteessa kaikki ALO ja AVO -luokan liikkeet, mutta ongelmana on se kisatilanne. Alku menee aina ihan plörinäksi, ja jotenkin tokon harrastaminen tuntuu ihan turhalta, jos ei siinä kisaa. Mitä hyötyä on käydä hinkkaamassa illasta toiseen samoja, jo hallinnassa olevia liikkeitä. Pitäisi tehdä hurjasti kisan omaisia treenejä ja kisailla mölleissä, mutta eivät nekään oikein vastaa sitä todellista kisatilannetta. Rauha ei ikinä missään treeneissä käyttäydy niin kuin kisoissa, joten en oikein tiedä mitä tehdä. Vähän meinaa tokomotivaatio kyllä kärsiä, kun tuntuu, ettei me edetä yhtään minnekään. Luutavasti käyn kesällä kokeilemassa vielä yhdet kisat, ja mietin sitten miten jatkaa tokon suhteen. Tauko voisi tehdä niin koiralle kuin ohjaajallekin terää.

tiistai 23. helmikuuta 2016

Ekat supermöllit

Viime viestissäni stressaamani pumpulitukko ei ole itsestään ilmoitellut, ja toivon, että se on häipynyt luonnollisia reittejä. Rauha ainakin voi tällä hetkellä ihan kivasti. Ei leikkaus enää juurikaan paina. 

Sunnuntaina käytiin jo aksatreeneissä. Aiheena oli päällejuoksu, joka onnistui Rauhalta tosi kivasti. Otettiin myös keppejä, jotka meni myös hyvin ja kontakteista puomia. Puomilla huomasi, ettei Rauha ole vielä ihan kunnossa, sillä se juoksi puomia jotenkin tosi löysän näköisesti. Varmaan syvien lihasten käyttö tuntuu vielä oudolta. Rauha kävi omatoimisesti ottamassa A:n ja keinunkin, vaikka tarkoitus oli treenata vain yhtä kontaktiestettä. Rauha vain oli sitä mieltä, että kaikki vaan kerralla!

Eilen sitten osallistuttiin meidän ekoihin agiepiksiin supermölliluokkaan. Odotuksia ei minulla juuri ollut. Ajattelin, että otan yhden yrityksen ja menen sen osissa. Rata oli kuitenkin niin helppo ja suoraviivainen, että päätin kokeilla sitä kahdesti ja kokonaisena. Olin varautunut kaikkeen: Rauha paskoo kentälle, Rauha karkaa, Rauha ei mene vieraisiin putkiin, Rauha vetää päättömästi esteitä eikä kuuntele minua.. ym... Siksipä olenkin ihan tosi tyytyväinen meidän suorituksiin! Rauha irtoili esteille tosi hyvin. Liiankin hyvin ja eka rata hyllytettiinkin heti 4. esteen jälkeen kun Rauha jatkoi matkaansa eikä kääntynyt. Toiselle radalle vaihdoin ohjaustyyliä ja sain Rauhan mukaan. Ongelmana molemmilla radoilla oli kuitenkin 10. putki, jonka tulokulma oli 90 asteen kulmassa edelliseen hyppyyn. Olin liian hidas, enkä ehtinyt ohjaamaan Rauhaa kunnolla ja se veti putken ohi molemmilla kerroilla. 

Positiivista oli myös se, että rataan tutustumisessa osasin heti nimetä meille hankalat kohdat. Tuo 4. este oli ihan ehdoton, samoin tiesin, että Rauha kaipaa vielä todella selkeän ohjauksen, jotta se menisi 10. putkeen, mutta minä olin radalla tähän liian hidas. Pelkäsin myös miten Rauha menee loppusuoran, jos leikkaan takana, mutta takanaleikkaus ei tuottanut ongelmia.

Tuloksena epiksistä siis ekalta radalta HYL ja toiselta 5 vp, jolla irtosi mediluokan 3. sija! :) Aksassa kisaaminen on minusta vain niin hauskaa! Tarkoituksena olisi päästä kesällä jo ihan normaaliin episluokkaan, kunhan saadaan kepit varmaksi.

HYL

5 vp
Kiitos Tiialle ratojen kuvauksesta!

perjantai 16. lokakuuta 2015

SU, TI, KE

Sain eilen viestin, jossa kerrottiin, että päästiin Rauhan kanssa mukaan keskiviikkoisin treenaavaan tokoryhmään. Ryhmässä on muitakin aloittelijoita, joten meille tulee ryhmään myös ohjaaja vähintään joka toiselle kerralle. Erinomaista, sillä vähän on ollut tokon treenailu laiskaa nyt syksyllä sen jälkeen, kun edellisestä ryhmäpaikastamme jouduimme luopumaan. Tokossa ollaan tehty paljon viretreeniä. Esim tällä viikolle tehtiin treeni täysin ilman seuraamisia. Otettiin vain Rauhan lempijuttuja eli ruutua, noutoa, merkin kiertoa ja hyppyä. Rauha on selvästi innostunut tokosta taas tosi paljon, mutta samalla ininä ja haukkuminen on tullut kyllä rytinällä takaisin. 

Päästiin mukaan myös tiistaisin treenaavaan rally-tokon valmennusrinkiin. Treenit ovat olleet nyt kahdesti, ja tuntuu tosi hyödylliseltä. Ollaan otettu pepun heiluttelu tehotreenikohteeksi, ja tuntuu, että ollaan jo nyt parissa viikossa kehitytty siinä! Ohjaaja vinkkasi, että voisin opettaa Rauhan kiertämään itseäni peruuttaen, sillä periaatteessa se on se liike minkä esim. 360 astetta vasempaan kyltillä koira tekee, minä vain toki pyörin silloin mukana. Tätä ollaan nyt työstetty, mutta ei ole kyllä mikään ihan yksinkertainen temppu, varsinkaan tuollaisen otuksen kanssa, joka ei vielä tunne pyllyään kovin hyvin. 

Näiden lisäksi treenaamme aksaa sunnuntaisin. Viime sunnuntain kontaktitreeneissä minulla oli nyt myös häkki ekaa kertaa käytössä ja arvatkaa, Rauha oli hiljaa! Pari kertaa haukahti, mutta kun kävin vähän potkaisemassa häkkiä, niin nöyrtyi ja makoili vain siellä ihan hissukseen. Pistin kaikki luukut kiinni, jottein Rauha nähnyt mitä ympärillä tapahtui, ja se tepsi. Ainut huono homma oli, että kun kaikki verkkoseinät oli peitossa, häkissä lämpötila nousi melkoisesti. Meidän treenihalli on muutenkin melko kuuma paikka, ja sitten kun vielä sieltä aksakentältä iskin koiran häkkiin, niin ei ihmekään. Pitää ensi kerralla jättää seinän puoleiset seinät "auki". Tehtiin treeneissä sunnuntaina ekaa kertaa A-estettä, mutta Rauhan kontaktipysähdykset eivät ole vielä kovin varmat, joten sitä jouduttiin jarruttamaan aika paljon alastulolla, mikä teki suorituksesta aika kömpelön näköisen. Päätin siis ohjaajan kanssa, että Rauha alkaa treenata A:lla vasta kun pysähdyksen alastulolla ovat varmat. Pääasia oli nähdä, ettei Rauha millään tavalla arastele A-estettä, päinvastoin, näytti olevan tosi kivaa! Myös puomista Rauha tykkää. Keinua ei olla vielä kokeiltukaan. 

Eli treenit 3 kertaa viikossa. Lisäksi ollaan kerätty porukka, jolla koetetaan vuokrailla aksahallia aina silloin tällöin, niin pääsee aksaakin omatoimisesti treenaamaan. Ja tottakai kuulun fb:ssä useampaankin tokon omatoimitreeniryhmään ja kerran viikkoon on pyritty käymään sitäkin omatoimisesti treenaamassa. Aika koiratäyteistä elämää sanoisinko. 

Kuvapuolen hoitaa tänään minun ja Veeran kännykkäräpsyt Rauhasta ja Tinosta eiliseltä metsälenkiltä:

(c) Veera H.

"Saatasko vaikka herkkua!"

Rauha hohtaa kuin enkeli!

Voi pienet.. :)

..Vaikka tältäpä se meno yleensä näyttää. (c) Veera H.

(c) Veera H.

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

maanantai 28. syyskuuta 2015

Motivaatio hukassa

Olen onnistunut tekemään taas tästä blogista oikean avautumisfoorumin ja blogin luonne on tekstieni takia muuttunut kovin negatiiviseksi. Se on vähentänyt paljon halua kirjoittaa tänne, joten koitan nyt vähän parantaa tapojani ja kirjoitella positiivisempaan sävyyn ja vähän kivemminstä asioita. Ikävä muiden lukeakin ainaista valistusta. Tämän postauksen idea on nyt siis aloittaa blogissa uusi, positiivisempi kausi! Katsotaan kuinka pitkään saan tätä ylläpidettyä.

Treenikuulumisia lyhyesti: 
  • Agility on startannut mukavasti. Meillä on nyt siis joka toinen viikko jatkokurssia ja joka toinen viikko kontaktikurssia. Erityisesti kontaktikurssi on tosi jännä, sillä tapa opettaa 2on2off- kontakteja on aivan uusi minulle. Ollaan otettu madallettua puomia ja sellaista harjoituskontaktia, ja Rauha on alkanut jo hoksata mitä siltä halutaan! Kotona olen harjoitellut alastulolle jäämistä tekemällä harjoitusesteen silityslaudasta ja tyynyistä. Ollaan myös pistetty kokoon pieni omatoimiporukka, jolla olisi tarkoitus käydä treenailemassa omatoimisesti hallilla (koska näin saa kenttävuokran osiin!).
  • Rallytokoa ei olla treenailtu viime kisojen jälkeen laisinkaan, mutta hain mukaan ensikuussa starttaavaan valmennusrinkiin. Sinne olisi kyllä tosi nasta päästä!
  • Tokossa ollaan treenailtu pääasiassa seuraamista. Olen ottanut mukaan jalkapallon niin, että pallo on jossain kauempana ja vapautuan Rauhan pallolle aina palkaksi. Tarkoitus olisi pikku hiljaa edetä tässä niin, että lopulta Rauha seuraa kontaktissa, kun appari potkii palloa meidän vieressä. Haettiin myös mukaan yhteen lähellä treenaavaan treeniryhmään, joka starttaa marraskuussa. Sinne pääsyä odottelen vähän kaksijakoisin tunnelmin. Toiseelta olisi kiva päästä, kun seura on sama missä olemme aiemminkin treenanneet, mutta toisaalta, ryhmä ei ole ohjattu, joten en ole varma kuinka paljon siitä meillä on oikeasti apua. No mutta olisi edes jotakin, kun nyt olemme treenailleet vain omatoimisesti.
  • Jälkeä ei olla juurikaan tehty. Esineruutua muutamia kertoja ja Rauha on kyllä siinä parantunut tosi paljon. Viime kerralla se jopa HAISTELI, eikä vain sinkoillut päättömästi sinne tänne. 
Treenailun lisäksi, ollaan metsäilty paljon ja koetettu myös paljon treffailla koirakavereita. On se toisten koirien kanssa juoksentelu vaan niin tehokasta ja mukavaa liikuntaa, ja itsehän siinä pääsee vähän helpommalla. (:D)


torstai 27. elokuuta 2015

Treenikauden päätös

Tällä viikolla loppuu meillä kesäkausi niin agilityn kuin tokonkin saralla ja ensi viikolla starttaa sitten syyskausi. Varmaan aika monella muullakin menee kaudet näin. Meille tuotti toko ja agility hiukan pään vaivaa, kun syyskaudella molemmat siirtyisivät nyt sitten sunnuntai-iltaan. Toisesta oli siis luovuttava ja päätin tietenkin jatkaa agilityn parissa, koska ryhmäpaikka oli niin kiven alla ja agilityä on paljon haastavampi treenata yksin. Meillä alkaa nyt siis alkeis- ja keppikurssin perään jatko- ja kontaktikurssi, mikäli vain osallistujia on tarpeeksi. Toivottavasti on, sillä kovasti haluaisin agilityä jatkaa. 

Tokon ryhmäpaikastamme jouduin siis luopumaan, mutta ehkä mahdollisesti KPSH:lle on tulossa myös yksi arki-iltaryhmä, joka treenaa läheisessä hallissa. Jos se järjestyy, niin koetamme päästä Rauhan kanssa sinne mukaan. Sitten vaihtuu treeniporukka, mutta se voi olla Rauhalle ihan hyvää harjoitusta. Ja minulle myös! :D 

Nyt siis jännityksellä odotan, miten syyskauden treenit lutviutuvat. Parhaassa tapauksessa meillä jatkuu sekä agility, että toko kerran viikossa niin kuin tähänkin asti. Olisi huippua.

(c) Anne Kylmäoja

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Oulu KV, rallykisat ja muuta mukavaa

Perjantaiaamuna ajeltiin Rauhan kanssa Iisalmeen. Äitini oli reissussa, joten mentiin Leewin seuraksi, ja samalla minä pääsin näkemään vanhoja kavereita, joita oli kerääntynyt Iisalmeen eri puolilta Suomea Oluset-festivaalien takia. Pitkästä aikaa minulla oli oma kamera mukana, joten koirapuistossa räpsäisin pari kuvaakin Rauhasta ja Leewistä.



Rauha vaanii Leewiä.


Rauha vahtaa keppiä..
..ja syöksyy perään!
Leewiä ei kepit jaksa kiinnostaa.
 Lauantaiaamuna jatkettiin sitten Rauhan kanssa matkaa pohjoiseen, kohti Oulua ja Oulun KV näyttelyä. Tuomarina toimi Orietta Zilli Italiasta, ja pitää kyllä sanoa, etten ole ennen moiseen tuomariin törmännyt. Jäi jotenkin olo, ettei nahkat tuomaria juuri kiinnostanut. Arvostelu tahti oli rivakka ja kaikki nartut saivat ERI SA. Nuorten luokassa oli kaksi narttua, joista Rauha sijoittui toiseksi. Arvostelukin oli tosi ympäripyöreä ja vähän hutaistun oloinen:

"1 year & 8 months. Feminine. Typical head. Good muzzle. Correct bite. Good neck. Well-balanced body. Good angulation, feet and tail." NUO ERI/2 SA

Räyhis ravaa Oulu KV:ssa (c)Annina Eskola
No mutta saipahan Rauha ensimmäisen SA:nsa. Yövyimme Oulussa kaverini luona ja sunnuntaina lähdimme sitten uusiin koitoksiin, nimittäin Kemiin meidän ensimmäisiin virallisiin rally-tokokisoihin. Rauha teki kaikille selväksi, että olimme saapuneet paikalle hurjalla haukku-ulinalla, mutta nopeasti se kuitenkin Rauhoittui sinne kentän sivuun, ja mittailujen ja rataan tutustumisen jälkeen sainkin katsella muiden suorituksia ihan rauhassa, kun Räyhin lekotteli nurmella. 

Kisarata oli ihan kiva. Muistelisin, että tällainen:
Ainoastaan kyltin 12 piti tuottaa meille ongelmia, koska Rauhan takapäänkäyttö on vielä niin heikkoa. Mutta noh, varsinaisessa suorituksessa tuli kuitenkin töppäiltyä ihan eritavalla kuin aluksi olisin uskonut. Suurimmaksi ongelmaksi paljastuikin radalla saksalainen täyskäännös eli kyltti 11, vaikka yleensä se sujuu todella hyvin. Pisteitä kuitenkin saatiin yhteensä 76, eli hyväksytty tulos kuitenkin tuli. Vähennyksiä tuli seuraavasti:
Kyltti 3: TVÄ (rintamasuunta) -10 p. Hupsista. En itse edes huomannut/tiennyt tällaisesta virheestä. Eli siis kun tultiin kyltiltä 2 kyltille 3, Rauhalla venähti vähän pitkäksi ja pyysin sitä korjaamaan perusasennon. No Räyhis teki työtä käskettyä ja kierähti niin että oli hetken minua vasten. Sitten siitä lähdettiin ottamaan askelia, jotka kyllä sujui tosi nätisti. Mutta se että Rauha oli hetken minuun nähden vastakkaisessa suunnassa nollasi kyltin. Tiedempähän ensi kerralla paremmin. :)
Kyltti 5: VINO -1 p. Pujottelua juostessa Rauhan pylly ei vissiin pysynyt kokoajan mukana.
Kyltti 11: PY -1 p. TAL -1 p. TVÄ -1 p. UUSI -3 p. OV -3 p- UUSI -3 p. Hahahaha. Tosi kiva. Mentiin kyltille, ja Rauha nuuskaisi sitä, päätin uusia, mentiin kyltille ja se nuuskaisi taas ja olin ihan, että mitä teen ja jäin pyörimään paikalleni ihan hukassa olleena ja tein vaikka mitä tyhmää ja sitten uusin toisen kerran ja ei se varmaan vieläkään nätti ollut, mutta jatkettiin vain pokkana matkaa. 
Kyltti 15 (MAALI): PY -1 p. Enhän minä tiennyt, että vielä maalikyltilläkin pitää jotenkin mennä kontaktissa nätisti. No ensi kerralla sitten sekin paremmin.

Omia typeryyksiäni pääasia noista pistevähennyksistä siis, luonnollisestikin. Olisi pitänyt uusia kyltti 3, ei olisi pitänyt uusia kertaakaan kylttiä 11. Nythän me saatiin yhdeltä kyltiltä siis -12 p. Aika taitavaa. hah. No mutta hyväksytty tulos kuitenkin. Se kai se pääasia on.

Kemin rally-tokoista ajeltiin sitten Oulun kautta Iisalmeen, jossa olin yötä ja palasin tänään Sorsasalon ja aksatreenien kautta Kuopioon. Tarkoitus oli saada video Rauhan hienosta 12 kepin kepittelystä, mutta Rauhan ei ollut lainkaan keppituulella tietenkään juuri silloin. Kyllä me yksi onnistunutkin suoritus kuitenkin saatiin purkkiin. 


(c) Anne Kylmäoja
(c) Anne Kylmäoja
(c) Anne Kylmäoja

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Namin syöntiä ja 12 keppiä

SCY:n Savo-Karjalan alaosasto järjesti tänään mätsärin Kuopiossa. Mekin käytiin Rauhan kanssa hetki chillailemassa mukana, vaikka ei osallistuttukaan itse match showhun. Sen sijaan me osallistuimme järjestettyyn naminsyöntikilpailuun. Ideana oli syödä 10 namia mahdollisimman nopeasti. Alustana oli noin puolen metrin pituinen lauta, johon oli porattu 10 reikää, joihin namut asetettiin. Meidän pienestä jäljestystaustasta oli selvästi hyötyä, sillä Rauha imuroi namit nopsaa, ja ajaksi kirjattiin tasan 5 sekuntia! Tuolla ajalla sijoituimme kilpailussa toiseksi. En kyllä yhtään tiedä paljonko osallistujia oli. En itse edes päässyt noutamaan palkintojamme (jotka oli muuten ihan tosi hyvät osallistumismaksuun nähden), sillä meillä oli illalla vielä agilitytreenit, jonne piti rientää.

Naminsyönnin synnynäinen mestari!
Agilityssä oli taas vuorossa kepittelykerta, ja kouluttaja oli töytäissyt kentälle kokonaisen 12 kepin sarjan, ja voi ihmettä, Rauhankainen meni kaikki 12 keppiä! Välillä tuli vielä yrityksiä luikkia vähän välejä ohi, mutta monta onnistunuttakin suoritusta saatiin. Ilmeisesti kun sen liikkeen oppii, niin sitten ne vaan alkaa luistaa. Eihän nuo kepit ole vielä mitenkään valmiit, sillä Rauha ei osaa vielä itse hakeutua kovin hyvin oikeaan aloituskohtaan, jonka vuoksi minun on oltava aina siellä keppien oikealla puolella, mutta pikkuhiljaa sitten muitenkin lähetyskulmia on alettava harjoitella. 

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kuusi keppiä!

Pakko hiukan iloita! Rauha teki tänään ekaa kertaa puolikkaat kepit, eli siis 6 keppiä! Jihii!

Todisteaineistoa ei valitettavasti ole, mutta tässä Annen kuvaama ja kokoama video meidän viime viikon treeneistä noin muuten. Rauha on oppinut myös mutkaputken. :3


sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Sorsasalo

Jotta pääsisin Rauhan kanssa treenaamaan myös agilitya omatoimisesti, ostin avaimen sorsasalon aksakentälle kesäkaudeksi. Myös Anne otti avaimen, joten ajatus olisi nyt käydä yhdessä treenailemassa kerran viikossa. Maini on jo koko kevään treenanneena Rauhaa paljon pidemmällä, mutta eipä se mitään haittaa, kun rakennetaan vaan sitten aina mainille rata ja Rauhan kanssa tehdään parin esteen pätkää sieltä sitten. Lisäksi meillä on molemmilla nyt kesäksi urakka nimeltä kepit, joka olisi tarkoitus tytöille päähän tahkota kesän aikana. Anne ja Maini varmaan alkavat opetella myös kontaktiesteitä, mutta me jätetään ne Rauhan kanssa syksymmälle. 

Tennispallot ovat Rauhan suurin rakkaus. (c) Anne Kylmäoja
Tänään käytiin tekemässä ekat treenit sitten Annen kanssa. Rauhan kanssa opettelin vasta sitä, että Rauha irtoaa minusta ja työskentelee omatoimisesti. Esteistä hallitaan tällä hetkellä suora putki ja hyppy. :,,D Lisäksi keppitreenit on aloitettu ja ne etenee pikkuhiljaa. Sen kummempaa kerrottavaa meidän alkaneesta agilityurasta mulle ei vielä olekaan, mutta kunhan kerroin, että kyllä me treenataan! Ainakin yritetään. Anne ehti räpsäistä pari kuvaakin tältä päivältä. Me tarvitaan tosin Rauhan kanssa vielä niin paljon apparia, että kamalasti ei Anne joutanut kuvailemaan. 

Tän mä osaan! T. Rauha ja pöksyt (c) Anne Kylmäoja

(c) Anne Kylmäoja

lauantai 16. toukokuuta 2015

Kehäilyä

Viime viikkoisen romahduksen jälkeen on ollut hyvä nollailla vähän päätä show-jutuilla. Helatorstaina osallistuttiin SCY:n mätsäriin, koska tarjolla oli nuorten luokka. Rauhaa vastassa oli jokin pieni, valkea, pörrökoira, joka pokasi itselleen ihan ansaitusti punaisen nauhan, ja meille siis jäi sininen nauha. Sinisten kehässä Rauha pönötteli itselleen ensimmäisen sijan ja pääsimme jatkamaan BIS-kehään, josta irtosi BIS6-sijoitus. Oli mukava mätsäröidä pitkästä aikaa. 

Räyhis 1,5 v. (c)Anne Kylmäoja

BIS6 (c)Anne Kylmäoja
Tänään sitten pönötyshommat jatkui Varkaus KV:n merkeissä. Tuomarina oli Marian Draganescu Romaniasta. Ei ollut mikään ERI+SA-maatti, vaan mielestäni ihan ok tarkka tuomari, vaikka liikuttikin koiria ihan tosi vähän. Rauhalle heltisi tulokseksi NUO ERI/2, johon olen ilman muuta supertyytyväinen. Arvostelun voi lukea tulokset-sivulta. Oli tosi Rauhan näköinen mielestäni. 
Koirien keskuudessa kiertää kuulma nyt jotain kivuliasta veriripulia, joten hampaat piti näyttää tuomarille itse. Ihan hyvä käytäntö olisi kyllä kaikkiin näyttelyihin, kun siellä tuntuu herkimmin aina taudit leviävän. 

Sain muuten taas mätsäreistä/näyttelystä muistutuksen siitä, miten hyvä olisi olla se häkki. Rauha kun rakastaa liikaa omaa ääntään silloin, kun se saa olla tuolla koirien keskellä hihnassa. Nyt ihan oikeasti alan etsiä sellaista itselleni. Olisi treeneissäkin kiva, kun saisi aina välissä koiran sinne rauhoittumaan.

Olen minä myös tosiasassa miettinyt suunnitelmia noiden mun viimeviikkoisten masiskohteidenkin suhteen. Tällaista olen suunnitellut:
  • Tokossa jatketaan treenejä kuten tähänkin asti. Käydään kokeessa ja katotaan miten menee, ja lähdetään sitten ongelmakohtia työstämään. Koetetaan saada se ALO1 sitten sääntömuutosten jälkeen syksyllä.
  • Esineruutua tehdään porukalla aina kun vain voidaan. Pitkä ruutu, vähintään se 50 metriä syvä. Aloitetaan nyt ensin niin, että joku houkuttelee Rauhan aina esineelle. 2-3 kolme toistoa per kerta, niin että ensin 1-2 kertaa esine viedään lähelle ja sitten viimeiseksi aina kerran sinne ihan takarajalle. Kun alkaa sujua, vähennän apparin tarvetta ensin edestä ja sitten takaa. Lisäksi harjoitellaan esineiden kantamista ja tuomista lenkillä kaikilla ojista läytyvillä hanskoilla ja roskilla. 
  • Jälkeä tehdään kahdestaan, kunhan saadaan motivaatiota vähän vielä keräiltyä. Teen nurmelle lyhyitä noin 20-50 metriä pitkiä suoria jälkiä, joissa joka askeleella nami. Sitten jäljestetään ihan pikku hihnalla, niin että Rauhalla on hihnaa semmoinen max. 20 cm, ja minä otan tukevan otteen sekä haara-asennon ja en vain päästä Rauhaa menemään niiden namien ohi. Kuulostaa yksinkertaiselta, tulee olemaan tuskaisen vaikeaa, mutta pakko koettaa tehdä nyt tämä pohjatyö kunnolla, niin ei tarvitse sitten myöhemmin alkaa tän asian kanssa tappelemaan. Rauha kun on semmoinen höyryveturi, jos se itse saa päättää, miten jäljestetään. Kisoihin kun meillä ei ole tällä saralla miiiiitääään kiirettä. :D
Siinä on nyt suunnitelmia alkukesälle. Agilityn alkeiskurssi ja keppikurssikin alkoivat. Ne kestää nyt elokuun loppuun, jonka jälkeen alkaa sitten jatkokurssi ja kontaktikurssi, jotka kestää jouluun asti. Sitten ensi vuonna käydään vielä joku kokoava kurssi, jolla opetellaan tekemään kokonaisia ratoja kaikilla esteillä, ja ensi keväänä siirrytään sitten kisavalmiiden treeniryhmään. Tai ainakin näin meidän ohjaaja sanoi. :D Saas nähdä miten käytännössä käy.
Lisäksi haaveissa olisi kesällä päästä rallytokokisoihin. Pitäisi tehdä siinäkin ratatreenejä, eikä vain yksittäisiä kylttejä. Onneksi tässä tätä touhua on, niin vaikka joku juttu alkaisi välillä vähän tökkimään, niin sitten voi hetken treenailla muita juttuja, ja kerätä taas uutta kiinnostusta. 

"Kallistu sä vasempaan, niin mä kallistun oikeaan" (c)Anne Kylmäoja


perjantai 10. huhtikuuta 2015

Wihii!

Kaikki postauksen kuvat (c)Riina Korhonen

Jihuu, me päästiin HuPu:n agilityn alkeiskurssille kesäksi. Kurssi alkaa toukokuun alussa ja kestää elokuuhun asti. Tänään oli hallittavuus testi ja minä olin ihan painessa siitä. Minulla oli Rauhalle vaikka mitä eri herkkuja, jotta voisin sitten vaikka vaihtaa, jos näyttäisi, että Rauhaa ei vaikka nakki kiinnostakaan. 
Hallilla minua odottikin positiivinen yllätys kun moni oli perunut tulonsa hallittavuustestiin ja yksi koirakko ei muuten vain ilmaantunut paikalle. Meitä oli testissä yhteensä neljä, joten kaikki testiin osallistuneet pääsivät kurssille. Oli kyllä hiukan ylivarustautunut olo kaikkine nakkeineni sun muiden juttujen kanssa, mutta mitäpä tuosta, kunhan päästiin mukaan. :) Testi meni muuten hyvin, mutta kun jätin Rauhan luoksetuloa varten istumaan paikalleen, se ryökäle meni maahan. En viitsinyt siinä testissä alkaa sitä hinkuttamaan, niin pitääpä ottaa näitä istumaan jääntejä toko-treeneissä, vaikka omasta mielestäni olen kyllä niitä paljon tehnytkin. Jospa Räyhis ei uusisi tätä sunnuntain möllitokoissa. 

Eilen toko-treeneissä Riina otti kuvia, ja niinpä meistäkin on nyt Rauhan kanssa muutama treenikuva! Otettiin paljon pyllynkäyttöharjoituksia, joten kuvat on sen mukaisia. 





"Ai näinkö sitä peppua heilautellaan?"

Voi sitä söpöyden määrää, kun Rauha tajusi, että meitä kuvataan. <3 :)
Ennen treenejä käytiin Riinan ja Dannyn kanssa pienelle metsälenkillä. Rauha päätti sitten pelätä ja pakoilla Dannya oikein urakalla. Kun Danny juoksi päinkään, alkoi neiti kiljua. En ymmärrä. Aina Rauha on vähän Dannya varonut, mutta on se ennen sentään leikkinyt. Ilmeiseti Rauha on nyt liittänyt Dannyn johonkin ikävään kokemukseen, vaikka ei Danny ole koskaan vihamielinen Rauhaa kohtaan ollutkaan. :(

"Apua! Apuaaa!"
Rauha löysi kepin, jonka Danny kävi siltä varastamassa.
 Tässä kuvasarja kuinka  Rauha koettaa saada keppinsä takaisin:
"Mitäs Danny duunaa?"
"Käynpäs vilkaisemassa!"
"Hei! Mun keppi!"
"Jos minä sen ihan varovasti tuosta nappaan."
"Ou nou.."
"Pakoooon!"

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Kun kaikki ei mene putkeen

Meillä on ollut nyt harmistuttavat päivät. Eilen osallistuimme seuramme agilityn alkeiskurssin "pääsykokeisiin". Ilmoittautuneita oli 10, joista 5 valittiin kurssille. Testi oli todella helppo. Se piti sisällään luoksepäästävyyden ja sitten vapaamuotoisen luoksetulon niin, että "tuomari" jäi pitämään vielä koiraa hihnasta ja kun koira tuli, leikittiin sen kanssa. Lopuksi tehtiin vielä kaikista osallistuneista rivi, ja jokainen pujotteli sen vuorollaan. Rauha suoriutui mainiosta, suorastaan tyädellisesti. Mutta niin selvisi lähes kaikki muutkin. Illalla sähköpostiin kilahti viesti, että emme päässeet mukaan kurssille. Harmittaa, kun mitään selityksiä ei ollut mukana, mutta veikkaan, että rotu ja Rauhan "korkea" ikä vaikuttivat päätökseen. Useimmat osallistuneista olivat 7kk-1v ikäisiä. Harmittaa sekin, että ei tuo koira tuosta enää nuorene, niin mahdollisuudet päästä alkeiskurssille huononevat kokoajan. Katselin tuossa, että Kuopiossa olisi muutama agilityseura, joissa olisi tilaa, mutta ne ovat taas sitten niin kalliita, ettei opiskelijabudjetilla puhettakaan. Pitänee alkaa siis nyt tutustumaan tarkemmin siihen rally-tokon ihmeelliseen maailmaan. :D

Tänään oli sitten vuorossa lonkka- ja kyynärkuvaus. Osallistuimme joukkotarkastukseen, joten koiria työstettiin vähän liukuhihna tyyliin, eikä minulla ollut kamalasti aikaa jäädä jauhamaan kuvista eläinlääkärin kanssa. Se kuitenkin katsottiin, että kyynärät ok, mutta lonkat ei mitään priimaa ole. Eläinlääkäri veikkasi C/C, mutta omaan silmääni oikea lonkka näytti ihan ok:lta, että voisivat mielestäni olla vaikka B/C. Pahimmassa tapauksessa C/D. Vasen lonkka oli muuten mielestäni ihan ok, mutta malja oli matala. Sen verran eläinlääkärin kanssa juttelin, että lonkat on kuitenkin ihan hyvät ja eivät tule mitenkään Rauhan elämää rajoittamaan, ja voidaan jatkaa rälläilyä ihan niin kuin tähänkin asti, mikä tietysti on pääasia! En ottanut Rauhalle herätepiikkiä, joten tuossa se nyt nukkuu vilttiin käärittynä mun vieressä. Tämä päivä saattaakin olla melko rauhallinen Räyhiksen osalta. 

Makkara löllähti lattialle. Jaksoi silti murista eläinlääkärille, kun nostettiin se pöydälle.