POSE POSE

Piiitkästä aikaa pose-kuvia Rauhasta. Viimeisimmät näyttävät olevan otettu elokuussa. En osannut päättää minkä kuvan laitan, joten päätin sitten mätkäistä kaikki peliin!

Kuvat on ottanut jälleen Anne Kylmäoja. Olen vähän miettinyt, että ostaisin itselleni joululahjaksi uuden kameran, niin saisin itsekin otettu joskus kuvia. :D 

Rauhan himpun verran yli 1 v. 

Huomenna ollaan menossa Rauhan kanssa pitkästä aikaa näyttelytreeneihin. Ei olla mietittykään näyttelyjuttuja Kuopion KV:n jälkeen, joten siitä voi tulla jotain kamalaa. Pitää koettaa väsyttää Rauhaa vähän ennen treenejä, niin jospa ne sitten menisi edes joten kuten. Ensi vuodeksi on tulossa paljon näyttelyitä tähän ihan lähellekin, joten pitää varmaan ensi vuonna pari kertaa kehässäkin käydä pyörähtämässä. Ei siis pidä unohtaa näitä näyttelyjuttujakaan, vaikka nämä onkin Rauhasta ihan tosi tylsiä ja turhia. :D

Kannatti poseerata, kun pääsi sitten juoksemaan!

10 kk!

Rauha täytti eilen kymmenen kuukautta, jonka kunniaksi otettiin piiiiiitkästä aikaa tytöstä oikein perinteiset seisotuskuvat. :)

Anteeksi räikeä värien käsittelyni, mutta kuva oli niin valottunut, että oli jotenkin pakko saada koira erottumaan taustasta. :D

Tämä aamu ei alkanut kovin hyvin. Sain kurkkuni kipeäksi, kun huusin Rauhalle niin kovaa, ja ensimmäistä kertaa ikinä, iskin Rauhan lattiaan rauhoittumaan. Ensiksikin ollaan Iisalmessa taas käymässä ja käytin Rauhaa ja Leewiä aamulenkillä yhtäaikaa. Vastaan tuli naapurin kaksi sakemannia todella kapealla tiellä, ja koska minulla ei ollut ollut mahdollisuutta vetää Rauhaa tien "ulkoreunaan" se ohitti koirat iham läheltä, ja päätti sitten haukkua siinä juuri koirien kohdalla. No onneksi haukahtelu loppui heti kun koirat oli ohitettu, mutta harmitti, että nyt taas kun Rauha tuntuu olevan herkässä iässä, se joutui tuommoiseen tilanteeseen, jossa koki parhaaksi alkaa rähjätä. No jospa ohitukset olisi taas ok, kun palataan Kuopioon. Mutta tämähän oli pientä sitten siihen nähden mitä TAAS tapahtui kun palattiin kotiin. Komensin koirat istumaan lenkiltä tulon jälkeen ja Rauha istahti eteiseen, ja Leewi jäi istumaan tuulikaappiin, missä säilytetään myös ruokapusseja. Päästin ensin Rauhan irti hihnasta ja sitten menin tuulikaappiin päästämään Leewiä, kun yhtäkkiä Rauha ampuu Leewin kimppuun takaani. Rauha luuli, että olin menossa ruokakaapille. Nappasin Rauhaa niskasta, huusin sille ihan täysiä ja iskin sen maahan. Siinä se mulkoili minua, mutta rauhoittui myös vähän. Komensin sitten Rauhan istumaan siksi aikaa, kun päästin Leewi pois tuulikaapista. Kun vapautin Rauhan se kävi nuuskimassa Leewiä nätisti. 

Myös eräs toinen pelottava juttu sattui tänä aamuna. Löysin nimittäin lattialta rusketavan punaisen ja limaisen veriviirun. Onkohan Rauhalla nyt sitten juoksut alkanut vai mitä? Leewi kyllä on nuuskinut sen pyllyä tavallista enemmän, mutta Leewi the naisten mies, ei yleensä todellakaan tyydy vain nuuskimiseen, ja nartussa on yhtään mitään juokuihin viittaavaakaan hajua. Toisaalta kun Rauha kohtelee Leewiä niin kuin kohtelee, voihan se olla, etten Rauhan juoksut sitten kiinnosta Leewiä niin paljon. Seurailen siis tilannetta. 

5 kk

Rauha tänään tasan 5 kk! Otettiin metsässä kuviakin, kun oli niin kaunis päivä, ja sitten käytiin herkuttelemassa Janin mummon luona. Rauha sai mahan täyteen makkaraa ja pullaa. :D

Ehkä vähän turhankin kirkasta!

Etuset harottaa. :D

4 kk

Meenasi ihan unohtua! Rauha täytti lauantaina 4 kk! Tässä meidän 4 kk pose kuva, joskin kamerani ei yllätys yllätys suostunut yhteistyöhän niin laatu on mitä on, mutta laitan nyt silti näitä tänne. Kuvattava sentään osaa jo nykyään seisoa rauhallisemmin, mikä helpottaa paljon kuvien ottamista. 

p.s. alle kaksi viikkoa ekoihin mätsäreihin! :O

Viikonlopun touhuja

Rauha sai eilen tehosterokotukset, joten nyt aukeaa meilläkin vapaus koiratapahtumiin ja -puistoihin! Ensimmäinen mätsärimme on tosin näillä näkymin vasta kuukauden päästä, mutta ompahan aikaa harjoitella. Itse rokottaminen sujui jälleen ongelmitta. Rauha oli reipas ja kävi antamassa mies eläinlääkärille pari pusuakin, mikä oli minusta ihan ihme, kun yleensä se ei hirveästi pidä vanhemmista miehistä. Ainut töppäys sattui minulle, kun unohdin rekisteritodistuksen kotiin, mutta onneksi minulla oli vapaapäivä, joten kävin noutamassa todistuksen rokotuksen jälkeen, ja niin saatiin tarrat oikeaan paperiin. Seuraava rokotus onkin sitten vasta vuoden päästä!

Tänään päästiin Rauhan kanssa ensimmäistä kertaa näyttelytreeneihin. Ravaamista ei olla harjoiteltu koskaan, varsinkaan niin, että edessä ja takana ravaa muita koiria, joten olin ihan varma, että siitä tulisi jonkinlainen pieni fiasko. Rauha kuitenkin yllätti minut, ja ei ravin aikana kiinnittänyt mitään huomiota muihin koiriin! Ongelmaksi osoittautui ennemminkin lattia ja sen nuuskiminen, ja Rauha ravasikin paljon nenä kiinni lattiassa. Sitten kun nameilla yritin houkutella sen kuonoa ylös, se alkoi nostella etujalkojaan tosi huvittavalla tavalla. No mutta olen ylpeä neidistä! Ensi kertalaiseksi oli hieno suoritus!

Seisotuksia ollaan täällä kotona pikkaisen harjoiteltu, mutta olen palkannut Rauhaa aina ihan vain siitä, että se seisoo, joten jalat harottavat vielä kyllä ihan miten sattuu. Lisäksi minun on vielä pidemmissä seisotuksissa pidetävä rauhaa nivusista kiinni, jottei se istuisi tai ottaisi askelia eteenpäin. 

Myös luoksepäästävyyttä päästiin vähän harjoittelemaan. Kaksi Rauhalle tuntematonta ihmistä kävivät koskettelemassa Rauhaa samalla kun minä yritin pitää Rauhan seisomassa. Ihan hyvin Rauha siinäkin käyttäytyi. Välinpitämättömästi se ei ollut, vaan nuuskaisi ja vilkuili molempia tunnustelijoita, mutta ei kuitenkaan väistänyt, mikä oli pääasia. :)

Treenin jälkeen otettiin vielä kuvia pennuista. Annella on hyvä kamera, ja Anne on mitä ilmeisemmin myös loistava valokuvaaja, sillä näin hyviä otoksia hän Räyhä-Rauhastakin sai! Toisesta on jotenkin hienosti vielä muokattu hihna ja panta pois!

Rauha 3,5 kk. 

Kuvat: (c)Anne K.

Näyttelytreeneistä lähtiessäni huomasin, että Mustissa&Mirrissä oli jälleen sellaiset pentutreffit menossa ja isojen pentujen vuoro oli juuri alkanut. Pennut näyttivät olevan nuorempia ja rauhallisempia kuin viime kerralla, joten päätin kokeilla, miten Rauha tilanteeseen tällä kertaa suhtautuisi. Kun laskin Rauha aitaukseen muut pennut tulivat jälleen tervehtimään sitä joukolla, mutta koska nämä pennut olivat paljon rauhallisempia, ja tulivat kiltisti häntä heiluen vain nuuskimaan, Rauhakin rentoutui äkkiä. Niinpä tällä kertaa jäimme pentuleikkeihin koko tunniksi. Rauha osoittautui itseasiassa tämän seurueen äänekkäimmäksi tapaukseksi, sillä silloin kun kukaan ei leikkinyt sen kanssa, se alkoi komentaa muita haukahtelemalla. Tämä kokemus pentuleikeistä oli paljon parempi kuin se edellinen yritys! Tavattiin myös paljon erilaisia rotuja. Mukana oli husky, shiba, beagle, amstaffi, mäyräkoira, kiharakarvainen spanieli, sekarotuinen noutaja ja jokin karvaton koira. Rauha oli siis porukan ainoa paimenkoira, ja ylipäätään, todella erityyppisiä kaikki koirat olivat. Silti leikit sujuivat mielestäni hyvin.  

Kehityskuvia

Tulin vain länttäämään tänne Rauhan 12,5 viikkoa posekuvat. Askartelin nyt ekaa kertaa neidille näyttelyremmin kanini vanhasta hihnasta. Punainen ei ehkä ole mikään paras väri, mutta tuo on nyt vain tuollainen harjoitusremmi. On minulla Leewin valkoinen ihan oikeakin näyttelyhihna, mutta se on Rauhalle vielä liian iso, joten tuolla punaisella mennään siihen asti, että se oikea hihna on sopiva.

Nyt meillä sitten tämän jälkeen alkaa näyttelytreenaus. Oli taas sen verran työn ja tuskan takana saada tyttö seisomaan kunnolla. Aina kun sain takajalat aseteltua, Rauha liikutti etujalkoja. Sitten kun aloitin asettelemaan etujalkoja se tietysti polkaisi takasensa jonnekin uuteen paikkaan. Ja yritäppä siinä sitten vielä saada kaula näyttämään pitkästä ja uljaalta. :D

Tässä olisi jalat olleet niin nätisti, mutta kuono on tietenkin kohti kattoa. 

Tämä oli myös varsin onnistunut otos, joskin Rauha näyttää jostain syystä hyvin takakorkealta, mitä se ei oikeasti mielestäni kyllä ole. 

11 viikko ja OIKEA videokevennys

Rauha täytti siis tänään 11 viikkoa. Minulla oli tänään pitkä päivä koulussa, joten äitini saapui Iisalmesta asti hoitamaan "lapsenlastaan". Rauha on kamalan vieraskorea, eikä lainkaan rähissyt, ärissyt tai hyökkäillyt käsiin kun äiti oli täällä, mutta saman tien kun äitini lähti, Rauha sai kamalan pentuhepulin ja juoksi ympäri kämppää rähisten ja äristen.. Ehkä se ei uskalla vieraiden edessä "repäistä" kunnolla.

Mutta tässä nämä meidän 11 vk pose kuvat:

Äiti toi käydessään testattavaksi Rauhalle ulkoilupuvun, jonka oli saanut lainaan työkaveriltaan. Puku sopi kyllä todella hyvin, mutta kangas taisi olla vielä vähän turhan jäykkää pennulle. No ainakin meillä oli hauskaa, vaikka Rauha ei tainnut tuosta sovitushetkestä juuri nauttia. Toivottavasti kukaan ei ota tätä eläinrääkkäyksenä:

10 viikkoa!

Vielä kun meillä näitä viikkoja lasketaan, niin tottakai minun on tehtävä 10 viikkoa -postaus! Lupaan, että 12 viikon jälkeen alan laskea kuukausia, jolloin tällainen postaus tulee vain kerran kuussa. Ja sitten 12 kk jälkeen alankin laskea jo vuosia!

Rauha kasvaa kovaa kyytiä ja aamulla painoa oli jo 6,1 kiloa. Painoa tulee siis yli kilo viikossa. Otin äsken Rauhasta ja sen räyhätuokiosta videota, ja siinä Rauhan näyttää jo ihan isolta koiralta. 

Harmitti vähän, kun tuntui että Rauha alkoi tällä posekuvauskertaa jo vähän kässätä tuota seisotuksen ideaa, mutta koska poikaystäväni Jani toimi kuvaajana, ei tietenkään ehditty ottaa kuin muutama kuva, kun Janin mielestä oltiin räpsitty jo tarpeeksi. 

 Näin Rauha suostuu seisomaan vielä ihan nätisti..

..mutta kun yritän vetää takasia vähän enemmän taakse päin, alkaa se heti harottaa. 

Ja on minulla sitten muitakin kuin pinkkejä housuja. Olen vain ristinyt nuo pinkit tuollaisiksi koiranhousuiksi, niin siksi ne on minulla aina jalassa näissä kuvissa.

Uusi vuosi ja 9 vk pose

Ensiksi selvitys meidän ensikohtaamisestamme paukkeen kanssa:

Leewistä on tullut vanhemmiten todella paukkuarka, ja kun olen pari uutta vuotta paukkuaran koiran kanssa viettänyt, jännitin tätäkin tietysti aika paljon. Kävimme vähän ennen kuutta pissillä, jolloin jo muutamat aloittivat paukuttelun jossain kauempana. Rauha jäi kuuntelemaan pauketta todella tarkasti ja minulle iski heti se tunne, että apuapua. No ne kaukana paukkuvat raketit eivät sitten kuitenkaan kamalasti häirinneet, vaan tarpeet hoidettiin ihan kaikessa rauhassa ja palattiin sisälle. 

Kahdeksan aikaan illalla Rauha pyysi taas ulos, ja minä päätin mennä kokeilemaan onneani. Juuri kun päästiin ulos ja laskin Rauhan sylistäni, talomme etupihalla joku ampui oikein ison pamahduksen. Rauha hurjistui ja ampaisi täyttä vauhtia takaisin ulko-ovelle häntä koipien välissä. Minä olin siinä vaiheessa jo ihan apuapuapua kertaa tuhat, mutta heti sisälle päästyään Rauha oli taas oma reipas itsensä. Ei jäänyt kuuntelemaan ulkoa tulevaa pauketta vaan leikki ja nukkui ihan normaalista. 

Ajattelin, että annan Rauhan nyt tehdä loput tarpeet ihan suosiolla sisälle, mutta kun kello alkoi lähestyä kymmentä, eikä neiti vieläkään ollut suostunut tekemään iltakakkaa, oli minun pakko viedä se ulos taas. Siihen aikaan pauketta oli jo paljon ja joka puolella. Rauha kuunteli pauketta jonkin aikaa sylissäni, ja kun laskin sen maahan, ei se enää välittänyt, vaan lähti reippaasti etsimään pissi- ja kakkapaikkaa sekä mahdollisia suuhun napattavia roskia. Touhuiltiin siinä ulkona paukkeessa varmaan 20 minuuttia, ja Rauha ei enää välittänyt lähelläkään ammutuista raketeista hölkäsen pöläystä. Oi että olin helpottunut. Pitää käydä keväällä paljon ampumaradoilla kokeilemassa, ettei vain jäänyt mitään traumoja siitä yhdestä alkuillasta säikäyttäneestä raketista. Tuskin jäi, kun tyttö siitä niin nopeasti palautui ja kun tuo viimeinen lenkki meni niin reippaasti!

Ja sitten kuvakokoelma meidän tämän päiväisestä yrityksestä ottaa Rauhasta 9 vk seisotuskuva.

 Pylly pystyyn -pose

 Kirahvi-pose

Olen pöytä -pose 

 Saksanpaimenkoira-pose

 Rauha ei oikein arvostanu sitä että minä yritin väkisin kertoa sille, kuinka sen kuuluu seistä...

 .. joten jouduimme pitämään pienen neuvottelutauon asiasta.

Niin saatiin pari vähän sopivampaakin, vaikka nami olikin vähän liian ihana. 

8 viikkoa!

Meinasin ihan unohtaa! Rauha täyttää tänään tasan 8 viikkoa! Sen kunniaksi yritimme saada seisotuskuvan, mutta ei se oikein vieläkään onnistunut. Ja minä muistin vasta kun selasin kuvia, että eihän näillä pidellä häntää. 

Ensivaikutelma

Nyt kun toinen aamu Rauhan kanssa alkaa olla paketissa, ajattelin kirjoitella millaisen vaikutelman olen siitä saanut. Mitään suuria analyyseja en voi vielä tehdä, kun ollaan oleiltu vasta kotona, ja sekin on vielä niin uusi paikka, että varmaan Rauhalla on vielä vähän orpo olo.

Vertaan Rauhaa paljon toiseen koiraani Leewiin, sillä sen enempää minulla ei näistä pikkupennuista ole kokemusta. Rauha on hyvin erilainen pentu, mitä Leewi oli. Rauha on todella rohkea. Vaikka nämä kaikki nurkat ja paikat ovat sille uusia ja vieraita, se vilistää rohkeasti häntäpystyssä, eikä ole vielä tullut vastaan mitään, mitä se olisi oikeasti pelännyt. Leewi ei uskaltanut pariin ekaan viikkoon edes poistua omasta pihasta, ja jos kannoin sen kauemmaksi, se juoksi heti hurjaa kyytiä kotiin. Rauha riehuu ja leikkii ulkona iloisesti ja on menossa kokoajan kauemmaksi ja kauemmaksi. Lisäksi vaikka Rauha säikähtää jotakin, säikähtäminen on tosi nopea hetki ja sitten se haluaa jo mennä katsomaan uutta asiaa. 

Yritettiin ottaa Rauhasta eilen oikein uskottava pose kuva, mutta eihän siitä tullut mitään. Pitänee odottaa, että kärsivällisyys ensin vähän kasvaa, niin koiralla kuin omistajallakin :D

Myös vieraisiin ihmisiin suhtatuminen on hyvin erilaista. Leewi oli pentuna sellainen, että jokainen vastaan tulevaa ihmistä olisi pitänyt päästä moikkaamaan ja kaikki ihmiset oli ihan yli-ihania. Rauha ei sen sijaan kiinnitä vieraisiin ihmisiin juuri mitään huomiota. Lenkillä ne eivät kiinnosta, ja jos meille tulee joku kylään, Rauha katselee kauempaa ja touhuilee omiaan. Rauha ei kuitenkaan vierasta ketään, se antaa silittää ja on ihan rauhallisesti sylissä, nuolee naamaa jne. Sitä vain ei niin kamalasti taida kiinnostaa vieraat ihmiset. Vieraat koirat kiinnostavat vähän enemmän, mutta en ole päästänyt Rauhaa moikkaamaan yhtäkään koiraa tuolla lenkillä, niin en tiedä miten se niihin suhtautuisi.

Muutenkin Rauha on aika itsenäinen pentu. Se leikkii mielellään yksinkin. Välillä se ihan ärsyyntyy, jos minä menen silittelemään sitä, kun sillä on menossa hurja painimatsi pehmolelun kanssa. Minun syliini se työntyy lähinnä väsyneenä, kun se haluaa roeta nukkumaan. Lisäksi Ruha oppi jo ensimmäisenä päivänämme löytämään rappukäytävässä reitin meidän ovelle ja tänään se onnistui jo menemään ovesta heti ensiyrittämällä! Eilen se työntyi aina ensin nurkkaan joka jäi oven taakse. Minusta tuollaisten isojen asioiden hahmottaminen noin pieneltä koiralta osoittaa jo jonkilaista aivotoimintaa.

Rauha on vielä kuitenkin niin pieni, ja ollut täällä niin vähän aikaa, että muuta en siitä osaa vielä sanoa, mutta minulla on vahvat fibat siitä, että siitä on kasvamassa juuri minulle sopiva koira.