Näyttelyt 2015

Vuosi 2015 alkoi meillä säpäkästi, sillä heti torstaina oli ekat tokotreenit uudessa hallissa. Myös ryhmässä on tapahtunut vähän muutoksia, osan jäädessä pois tai vaihtaessa ryhmää uuden hallin ja aikamuutoksen takia, mutta torstaina meitä oli vain neljä treenaamassa, joten ei vielä tavattu uusia ryhmäläisiä. Uusi halli on todella tilava ja valoisa, mutta se sijaitsee 30 km:n päässä, mikä on todella harmi. Onneksi saatiin järkättyä kimppakyyti.
Perjantaina sitten käytiin näyttelytreeneissä, joissa olikin poikkeuksellisen paljon koiria. Rauha käyttäytyi hyvin ja antoi niin naisen kuin miehenkin tutkia itsensä enempiä heilumatta tai mielistelemättä. Meillä kun on tuo tutkimistilanne se haastavin, niin on aina kiva päästä treenaamaan sitä.
Eilen, eli lauantaina, oli sitten vuoden eka mätsäri. Ensi viikonloppuna on Kajaanin kansainvälinen näyttely, joten porukkaa oli mätsärissäkin sen mukaisesti. Rauha kilpaili isoissa aikuisissa, jossa koiria oli 50, tuloksena sininen nauha ja ei sijoitusta. Yksilöarvostelussa Rauhalla oli vähän liikaa vauhtia ja se otti ravissa muutaman laukka-askelen takajaloillaan, mutta muuten se käyttäytyi oikein hyvin. Tuomari tosin paheksui liimattuja korvia. Oli kuitenkin ihan kiva mätsäripäivä ja saatiinpahan harjoitella tuota täyteenpakatun hallin tunnelmaa. Kotiin palatessa kyllä hytistiin Rauhan kanssa molemmat kun oltiin istuskeltu yli 4 tuntia maksimassaan 10 asteisessa hallissa. :D

Katselin tuossa collieiden ensi vuoden näyttelykalenteria, ja ensi vuonna on ihan tosi paljon näyttelyitä tässä meidänkin lähellä. Tein sitten listan kaikista meille varteenotettavista näyttelyistä. Todellakaan ei olla kaikkiin menossa. Maksimissaan ehkä 5 näyttelyissä käydään ensi vuonna, mutta että missä näistä, niin siitä en ole vielä laisinkaan varma. Luultavasti junnuillaan nyt kevät kun voidaan ja sitten käydään kesällä 1 tai 2 "isompien luokkien" näyttelyä loppuvuodesta.
Kajaani KV on nyt tulossa ensi viikonloppuna, ja en tiedä johtuuko se siitä, että nyt olen alkanut katsoa Rauhaa lähestyvän näyttelyn myötä kriittisemmin vai onko Rauha alkanut piruuttaan kiusata minua, kun näyttää, että Rauha liikkuu edestä ihan oudosti. Se kerii tassuillaan ja kyynerpäät osoittaa ulospäin ja hyvä ettei etutassut mene ristiin, kun se ravaa. Kai tämä on tätä viimehetken "miksi ilmoitinkaan sen" -paniikkia.
Tässä tämä lista kaikista ensi vuoden näyttelyistä, jotka sijaintinsa puolesta sopisivat meille:

11.01. Kajaani KV

28.03. Turku KV (Tapaamaan pentuesisaruksia?)

19.04. Outokumpu RN (Vika mahis junnuilla)

16.05. Varkaus KV
17.05. Rauma KR (Kaverin luo?)

06.06. Keitele RN
27.06. Pieksämäki KR

11.07. Oulu KV (Kaverin luo?)
12.07. Oulu KV (Kaverin luo?)
25.07. Mikkeli KV

02.08. Iisalmi KV
16.08. Kajaani RN

21.11. Jyväskylä KV
22.11. Jyväskylä KV

Mitään kummempia tavoitteita meillä ei edelleenkään näyttelyrintamalle ole. Mikään ykkösjuttu se kun ei kummallekaan ole, mutta minusta on kiva käydä aina silloin tällöin nuuskimassa näyttelymaailmaakin, niin siksi raahaan myös Rauha-rukan sinne mukanani. Jospa me vielä tänäkin vuonna se EH jostain napataan!

Ettei ihan tule kuvaton postaus, niin tässäpä Rauhan 8 vk posekuva.

Liimakorva liikenteessä

Vappu meni sukkelasti ohi. Aattona vietin itse päivän yliopistolla vapputouhuissa, mutta illalla nappasin Rauhan mukaan patsaan lakitukseen ja muihin ulkomenoihin. Rauha ei koskaan aiemmin ole ollut sellaisessa ihmispaljoudessa, mutta ihmiset eivät sitä häirinneet. Sen sijaan muut koirat piti räkyttää järjestäen. Minua alkoi jo melkein nolottaa, kun ylioppilaskuoro hoilasi savolaisten laulua ja kesken kaiken Rauha aloitti oikein hurjan huutokonserton ohi jolkottelevalle venäjänvinttikoiralle. Onneksi Rauhakin sitten lopulta rauhoittui, kun sai hetken aikaa tarkkailla (ja haukkua) tilannetta. Illemmalla siirryimme kavereideni kanssa valkeisenlammelle viettämään iltaa, ja Rauha tietysti tuli mukana. Valkeinen oli täynnä juopunutta haalarikansaa, ja Rauha saikin huomiota ja rapsutuksia enemmän kuin tarpeeksi. Istuskelimme rannassa kolmisen tuntia, ja voi että oli Rauha sen jälkeen väsynyt. Myös jonkilaisia paineita se taisi siellä ihmisvilinässä istuskelusta kasata, sillä omassa pihassa piti vetää vielä hurjaa hepulirinkiä ennen kun voitiin mennä sisälle. Ja sisällä pentu sitten zippasi saman tien ja nukkui ennätykselliset 12 tunnin yöunet yhteen pötköön! :D

Vappupäivänä SCY:n savo-karjanlan alaosasto järjesti mätsärin, johon mentiin Rauhan kanssa. Minä olin mukana ottamassa ilmoittatumisia vastaan, ja siinä ilman lapasia ilmoittautumisia kirjatessa sormet jäätyi, ja kylmyys alkoi sormia pitkin virrata muuallekin kroppaan. Ilmoittatumisista selvisin kuitenkin, mutta sitten kun juoksin siitä Rauhan kanssa kehään (oltiin kolmannessa parissa), niin tärisin jo aika näkyvästi. Kehä meni nopeasti. Vastassa oli naapurin villakoira, joka nappasi punaisen nauha, ja me saimme sinisen. Kehän jälkeen syöksyin autoon ja iskin lämmöt täysille. Vartin siinä lämmittelin ja sinä aikana aurinkokin oli tullut esiin, joten loppu mätsäri sujui ei-niin-tärisevissä merkeissä. Sinisten kehässä Rauha käyttäytyi mainiosti, ja nappasimmekin sinisten voiton ja jatkoimme BIS-kehään, jossa Rauha alkoi taas olla aika väsynyt ja koetti tarjota minulle istumista useampaan otteeseen. Tuloksena oli BIS10 (kymmestä koirasta), mutta hirmu tyytyväinen olen tietysti Rauhaan joka jaksoi koko lähes 5 tuntisen päivän kentällä kanssani. :)

Koska minulla ei ole vapulta mitään koiramaisia kuvia, tässä on yksi vappumainen kuva piristämään tekstiä!

Eilen sitten käytiin Janin mummon luona jossa Rauha sai taas hurjasti herkkuja: 2 x dental stick, n 100 x kinkkusiivu, kurkkua, sokerikorppu, hurjasti loimulohta jne. Rauha oli tyytyväinen, itse olisin voinut ainakin sen sokerikorpun jättää antamatta, mutta Janin mummo on nopea syytämään ruokaa Rauhalle. :D

Mummolan jälkeen Rauha oli jotenkin apaattinen. Iltalenkillä se ei haukkunut millekään, eikä kellekään ja jouduin pääasiassa vain vetämään sitä perässäni. Ajattelin jo, että nyt se on saanut jonkun pörriäisen mätsäreistä, mutta tänä aamuna Rauha veti taas sellaista rallia lelukoiransa kanssa, että kuoppasin sairausepäilyni saman tien. Rauha oli eilen vain varmaan kamalan väsynyt vappuaatosta ja -päivästä.

Tänään lähdettiin siis taas mätsäreihin, tällä kertaa Hukka-Putken järjestämiin. Otin Rauhalle mukaan peiton johon komensin sen asettumaan kehän laidalle. Tekniikka toimi, ja nämä olivat ehdottomasti meidän vähähaukkuisimmat mätsärimme tähän asti! Kehässä testasimme uutta näyttelyremmiä, jonka kanssa oli hiukan vielä hankaluuksia, mutta hyvin meni silti. Tuloksena tänään PUN3. 

Ehdimme mätsärin jälkeen vielä Mustin&Mirrin pentutreffeille, jossa olikin parhaimmillaan ennätykselliset 8 pentua. Leikit sujui hyvin, vaikka kaikki pennut ei aluksi ihan hiffanneet Rauhan tyyliä näykkiä leikkiessä, mutta onneksi Rauha ei ole kovaotteinen, vaikka tuo hammasten kolistelu näyttääkin välillä tosi hurjalta. 

Mätsäriodottelua ja Rauhan tyylikkäät liimakorvat!

Yritin ottaa kuvia pentuleikeistä, mutta valitettavasti valaistus oli minun kameralleni liian heikko.  Tässä kuitenkin pari otosta, ihan vain siksi kun TULI OTETTUA.

Ruskea-musta-valkoisia viivoja. 

Valjaat

Ostin Rauhalle eilen valjaat. Ajattelin, että ne voisivat olla vähän turvallisemmat, kun neiti kerta päättää aina välillä syöksähdellä kaiken liikkuvan perään. Lisäksi Rauha saa halutessaan vedettyä pantansa pois kaulasta, esimerkiksi jos jossain on tosi ihana haju, ja Rauha päättää haistella sen, se vain vetäisee pannan pois kaulasta. Valjaistapa ei niin vain karatakkaan!

Ihan hyvin Rauha otti onneksi valjaansa vastaan. Vähän yritti niitä alussa purra, mutta komentamalla lopettu kyllä. Noissa valjaissa on oikein paksu ja pehmustettu remmi tuosta rinnan poikki, niin niissä on nyt sitten hyvä vetää! Muutenkin valjaat ovat leveät ja tukevat, ainakin omasta mielestäni, ja niissä on paljon säätövaraa, niin ei ihan heti pitäisi pieneksi mennä. Myyjäkään ei osannut sanoa sopivatko valjaat enää aikuisena, kun se riippuu niin paljon siitä, tuleeko Rauhasta pieni vai is collietyttö. Mutta eiköhän näillä nyt ihan hyvä tovi porskuteta! Tänään jäällä Rauha ei ainakaan välittänyt valjaistaan enää mitään, vaan juoksi ja remusi ihan niin kuin tavallisestikin. 

 Tassu jäi väliin!

Kuten kuvista näkee, teippasin eilen Rauhan toisenkin korvan. Se ei kyllä osoittanut vielä mitään pystyyn nousemisen merkkejä, mutta en vain saanut tuota toista korvaa paketoitua niin, että niistä olisi tullut edes vähän samanlaiset, joten päätin symmetrian parantamiseksi teipata tuon toisenkin. Jos molemmissa on samallainen teippaus, niin sittenhän niistä pitäisi tulla aika samanlaiset? :D Tosin kuvista päätellen, minun teippaukset eivät ole nekään kovin symmetriset, ja tuo vasen korva on nyt paljon syvemmin teipattu kuin oikea.

Pentuleikkejä ja teipattuja korvia

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa Mustin&Mirrin pentuleikeissä. Ryhmärajat olivat 5-10 kg ja yli 10 kg ja Rauha painoi tasan 10 kg, joten minulla oli vähän hankaluuksia päättää, kumpaan ryhmään menemme. Rauha on kuitenkin vielä niin nuori ja ensi kertaa tuollaisessa suuressa tuntemattomassa koiralaumassa, niin mentiin tuohon pienempien ryhmään. 

Paikalla oli Rauhan lisäksi 4 muuta pentua, ja aitaus oli kyllä tosi pieni mielestäni kaikille. Rauha olisi parilla loikalla juossut aitauksen päästä päähän. No mutta, kun laskin Rauhan sinne muiden pentujen sekaan, olivat tietysti kaikki pennut uuden tulokkaan kimpussa. Rauhaa vähän hirvitti koko touhu, mutta ihan reippaasti se minusta yritti ottaa leikkiaskelia, mutta näki, että Rauha olisi mieluummin leikkinyt muiden pentujen kanssa yksitellen, ja se, että ne kaikki olivat Rauhan kimpussa oli vähän ikävää. Sitten Rauha päättikin heittäytyä selälleen, ilmeisesti, jotta muut lopettaisivat sen ahdistelun. Tämä olisi varmaan ollutkin muuten hyvä veto, mutta mukana ollut 11 kk ikäinen norwichinterrieri, ei pitänyt tästä yhtään, vaan hyppäsi saman tien Rauhan päälle todella alistavasti ja äkäisesti muristen. Kävin hakemassa Rauhan pois, mutta kun päästin sen  uudelleen menemään, taas se heittäytyi selälleen ja tämä vanhempi terrieri oli päällä rähisemässä. Jos Rauha olisi siinä tilanteessa haukahtanut tai koettanut nousta, olisi varmaan saanut hampaasta, joten näin viisaammaksi lähteä pois. Olimme siis tuolla "pentuleikeissä" yhteensä ehkä 5 minuuttia. :D Mutta niin, ei kaikki koirat vain voi tykätä kaikista, ja varmasti tuo pentujen suuri ikä erokin hankaloitti tilannetta. Käytin sitten Rauhaa oikein kunnon metsälenkillä hyvitykseksi siitä, että olin noin inhottavaan tilanteeseen sen vienyt.

Tänään sitten oli vuorossa operaatio korvan kesytys. Rauhan oikea korva törötti eilen koko päivän pystyssä, koska sama trendi jatkui tänään, kipaisin apteekista teippiä, jolla sitaisin oikean korvan pakettiin. En ole ollenkaan varma, onko tuo tehty oikein, mutta pääasia, että jotain on yritetty. Noissa kuvissa näkyy versio yksi teippauksesta, mutta koska huomasin teipanneeni korvaa liian vähän verrattuna tuohon vielä luonnonlörppään korvaan, korjasin tuota teippausta, ja laitoin korvaan vähän syvemmän taitoksen. Nyt vain jännätään, mitä tuosta paketista lopulta kuoriutuukaan. :D