Tavoitteet vuodelle 2015

Vili ja Rauha

Lunta.

Ja sitten ensi vuoden tavoitteita. Tässä tulee.

1. Ohitukset paremmiksi. Samoin rappukäytäväkäyttäytyminen, eli ei räkytetä rappukäytävässä kuuluville uusille äänille...

2. Luustokuviin alkuvuodesta. Rauhan veljellä oli D-lonkat, joten kyllä jänskättää, mitä Rauhalta löytyy. Kuvataan lonkat, kyynärät ja selkä.

3. Jatketaan KPSH:ssa viikottaisia tokotreenejä ja lähetään kesällä kisoihin. En uskalla vielä laittaa mitään tavoitteita kisojen suhteen, mutta kunhan käydään kokeilemassa. Olisihan se aina kiva se I-tulos saada, mutta otsa rypyssä ei kisoihin olla menossa. Lisäksi aloitetaan tietenkin uusien tokosääntöjen mukaisten liikkeiden harjoittelu ja toivottavasti kisataan tuossa uudessakin alokasluokassa vuoden lopulla.

4. Jos luustokuvat sen sallivat, aloitetaan agility.

5. Jatketaan jäljestystä ja esineruudun treenaamista. Suunnitelmissa olisi jatkaa vielä keväällä namijäljellä, mutta päästä sitten kesän kuluessa eroon nameista. Käydään myös kaikissa mahdollissa koulutuksissa asian tiimoilta.

6. BH-koe? Erittäin suuri ehkä. Ei haittaa, vaikka ei olisikaan vielä tämän vuoden juttu. Riippuu miten tuon tytön teini-ikä kehittyy. Mutta jos Rauha vähän rauhoittuu ja tulee sellainen olo, niin ehkä loppuvuodesta voisi käydä kokeilemassa. EHKÄ.

7. Käydään paimentamassa edes kerran. En kyllä ole varannut meille leiriä ensi kesälle, mutta ajattelin, että jos päästäisiin mukaan vaikka johonkin collien paimennuspäivään tms.

8. Jatketaan pallopaimennusta omaksi iloksi. Hankittiin äidille jumppapallo, joten nyt olisi Iisalmessa materiaaliakin millä voidaan treenailla.

9. Käydään mätsäreissä aina kun sattuu lähelle hyvään aikaan. Myös parit näyttelyt. Tavoitteena olisi, että tänä vuonnakin se EH saataisiin.

10. Parannetaan kuntoa, niin koiran kuin omistajankin. Juostaan vähän enemmän, ja ehkäpä opetellaan myös yhdessä pyöräilyä.

No eiköhän noita nyt tuossa ole. Tottakai pyritään pitämään hauskaa, ja pysymään terveenä ja nauttimaan elämästä ym. mutta listailin nyt tähän vain tällaiset selkeät tavoitteet, joiden saavuttamiseen voin itse vaikuttaa.

Rauha on nyt melkoisessa teini-iässä, ja minusta tuntuu, että tuleva vuosi tulee olemaan minun ja Rauhan hankalin. Rauha on nyt mörköillyt ja sen mielialat oikeasti vaihtelee. Joskus se on niin lutunen ja rakastava, joskus taas äksy ja rähisevä. Toivottavasti tyttö tasaantuu 2 vuoden ikään mennessä.

Loppuun vielä pari kuvaa Rauhasta ja Mainista. Oma uuden vuoden tavoitteeni voisi olla hankkia uusi kamera.

Vuosi 2014

Vuosi alkaa olla jo lopuillaan, joten on aika tarkastella, kuinka me Rauhan kanssa selviydyimme viime joulukuussa asettamistani tavoitteista! Arvioin onnistumistani asteikolla: Check! (toteutui) Jaa-a. (toteutui osittain) Nope.(ei toteutunut)

- Tavoite nro 1: Tulla kunnolliseksi koirakansalaiseksi. 

• Sisäsiisteys Check!
• Nätti remmikäytös Jaa-a. Tämä oli jo jossain vaiheessa kunnossa, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana on otettu takapakkia, ja minun on pidettävä koiria ohittaessa Rauha todella tarkasti hallinnassa, ettei se ala hillua tai haukkua. Lisäksi viime viikkoina myös vastaan tulevat ihmiset ovat jostain syystä alkaneet kiinnostaa ja Rauha koettaa välillä ohimennen nuuskaista ohikulkijoiden housuja...
• Ystävällinen ja rohkea suhtatuminen vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Jaa-a. Tämä on toteutunut mielestäni niin hyvin kun se on Rauhan kanssa voinut toteutua. Rauha on kuitenkin pidättyväinen ja ei se tule muuksi muuttumaan. Ymmärrän nyt enemmän, ja en enää odota, että Rauhasta koskaan tulisi vieraat häntä heiluen ovella pussaileva kaikkien kaveri. Ehkä jopa parempi näin. :D
• Irti pysyminen  Check!
• Yksin kotona oleminen työ-/koulupäivän ajan Check!
• Ystävyys Karvisen kanssa Jaa-a. Viimeksi eilen nuo nukkuivat vieretysten sohvalla, niin että Rauhan pää oli Karvisen pyllyä vasten. Viimeksi tänään Karvinen läppäisi Rauhaa nenään, kun Rauha tunki liian lähelle. 
• ja kaikki muu perusarkikäytös kuntoon! Jaa-a. Muuten ei nyt tule mieleen suurempi ongelmia arjessa, mutta Rauha hyppii tuttuja ihmisia vasten helposti innostuessaan. Lisäksi kaikelle uudelle ja kummalle pitää puhista. 

"Olen rauhallinen ja kiltti tyttö"

"Ulkonakin aina tosi fiksu ja sievä"

"Tai no en ehkä ihan aina"

- Tavoite nro 2: Terveys kuntoon. 

• Madotukset Check!
• Rokotukset kuntoon Check!
• Sydämen sivuäänestä eroonpääsy/sydämen tutkinta, mikäli ääni ei häviä kesään mennessä Check!
• Yritetään vältellä onnettomuuksia! Check!

Hampaat tuotti välillä pään vaivaa.

Mutta onnettomuuksilta vältyttiin!

- Tavoite nro 3: Aloitetaan tottelevaisuuskoulutus. Eli siis tokon ALO-liikkeiden opettelu. Toivottavasti päästään myös jollekin kurssille tai treeniryhmään kesällä/syksyllä.  Check! Meni hyvin. Keväällä käytiin KPSH:n pentukurssi, josta jatkettiin suoraan KPSH:n TOKO:n ALO-kurssille, joka kestikin koko kesän. Kurssin loppuessa päästiin viikottain treenaavaan KPSH:n ohjattuun TOKO-ryhmään mukaan, ja siellä tarkoitus jatkaa ensi vuosikin! Kävimme myös tavoitteettomasti yksissä möllitokokisoissa hakemassa II-tulos. Lisäksi ollaan käyty treenailemassa omatoimisissa treeniryhmissä ja collie-yhdistyksen alaosaston treeneissä.

"Opin makoilemaan sohvalla!"

"Opin kiusaamaan Leewiä!"

"Ja opin syömään keppejä!"

- Tavoite nro 4: Kehäilemään! Olisi kiva päästä nyt alkuun pääasiassa mätsäreihin, mutta toivon mukaan päästään korkkaamaan myös parit viralliset näyttelyt. Tuloksissa ei ole mitään tavoitteita, kuhan nyt käytäisiin näytillä. Check! Mätsäreitä kierrettiin yhteensä pyöreät kymmenen kappaletta! Näyttelyissäkin käytiin, kahdesti pentuluokassa ja kerran junnuissa hakemassa se EH. 

Tavoitteiden lisäksi ollaan touhuiltu muutakin ekstraa ja vuosi on ollut tosi mukava! Kävimme Rauhan kanssa kesällä yhden jälkikurssin, mutta se tapa jäljestää ei ollut ihan meidän juttumme, joten syksyllä kävimme jälkileirillä ja osallistuimme alaosaston jälkipäivään. Saatiin innostusta ja apua jäljestykseen ja sitä on nyt vähän treenailtu pitkin syksyä. Käytiin myös paimennusleiri, joka oli todella antoisa ja syksyllä Rauha suoritti hyväksytysti paimenkoirien taipumuskokeen. Kokeilimme myös pallopaimennusta ja tarkkuusetsintää ja kävimme tutustumassa vinttikoirien juoksukilpailuihin epävirallisissa kisoissa! Lisäksi olemme lenkkeilleet satoja ja taas satoja kilometrejä ja tavanneet kymmeniä uusia koiratuttavuuksia. Rauha on juossut ja paininut, ilostuttanut ja vihastuttanut. Kotona on köpsötetty yhdessä sohvalla monia iltoja. Ja kaiken kaikkiaan ollaan varmasti molemmat tyytyväisiä tähän vuoteen. Ensi vuodellekin on suunnitelmia, mutta esittelen ne sitten toisessa postauksessa.

Ensivuoden suunnitelmia odotellessa!

PAIM-T

Oltiin tänään Rauhan kanssa taippareissa eli virallisemmin paimennustaipumuskokeessa. Vuoronumeromme oli 3, joten pääsimme heti tuumasta toimeen, kun viisi ensimmäistä kutsuttiin aitaukseen. En tiennyt yhtään mitä pitäisi tehdä, ja kun tuomari käski päästää ensimmäisen koiran irti, säikähdin. Olin varma, että Rauha vain rynnisi muiden koirien luokse, kun päästän sen irti, mutta nei! Omalla vuorollamme tyttö ei vilkaissutkaan muita koiria, vaan kulki nätisti minun mukana, kun kiersimme koiraporukan. Sitten piti kiertää lammasaituas ja sieltähän löytyi sitä ihanaa lampaan kakkaa, joten jouduin houkuttelemaan Rauhaa ihan toden teolla, ettei se vain jumittanut kakan syöntiin, mikä vähensi meidän"tottelevaisuuspisteitämme." 

Itse lammasosuus olikin sitten vähän haastavampi. Rauha ei aluksi edes suostunut tulemaan aitaukseen, ja kun sen lopulta sinne sain nakattua, se vain nuuski reunoja ja ei ollut näkevinäänkään lampaita (vaikka aitauksen ulkopuolella ne olikin kovasti kiinnostaneet). Tuomari sanoi minulle, että se on vielä niin nuori koira, että te ehditte kyllä uusimaan tämän vielä ensi vuonna, kun kerta Rauha vain nuuski omija reittejään. Kuitenkin, juuri kun tuomari sai tämän sanottua, Rauhan päässä raksahti ja se lähti lähestymään lampaita. Se sai työnnettyä lampaat aidasta irti, ja rohkaistui siitä, ja alkoi touhuta innokkaammin. Lopulta jopa niin innokkaasti, että jouduimme ärähtämään sille, kun se lähti jahtamaan lampaita vähän turhankin energisesti ja äänekkäästi. Rauha uskoi hyvin, ja sitten se touhusikin ihan hyvin. Tuomari ohjasi Rauhaa sauvalla niin, että Rauha liikkuin lampaiden takana puolelta toiselle. Se meni jonkin aikaa tosi hyvin, kunnes Rauha väsyi ja päätti vain istahtaa lauman taakse. Tuomari lopetti testin siihen, ja sanoi, että näki kyllä, että Rauhalla on taipumusta paimentaa hyvin colliemaisesti rauhallisesti ja liikkuen. Arka Rauha ei ole, vaikka alussa siltä näyttikin, vaan paremminkin harkitseva ja vähän hitaasti lämpenevä. Sekin on kuulma hyvin tyypillistä collielle. Joka tapauksessa alun urpoilusta huolimatta, Rauha suoriutui testistä hyväksytysti, ilman uusintakehoitusta! 

Paimennusleiri

Oltiin Rauhan kanssa 23.6.-25.6. paimennuksen alkeisleirillä. Paimennus on minulle lajina hyvin hyvin vieras, joten en tiennyt lainkaan mihin olin ryhtynyt. Tuolta collieyhdistyksen puolelta sain vain vinkin, että paimennus on mukava harrastus ja kannattaa kokeilla. Pakkohan se oli siis käydä kokeilemassa, ja tässä nyt minun kokemukseni paimennuksesta näiden parin päivän ajalta.

Paimennusmaailma on hyvin erilainen kuin se koiraharrastusmaailma, missä minä olen tottunut olemaan. Olen tottunut siihen, että koiralle kerrotaan tasantarkkaan mitä se tekee. Seuraa, maahan, hyppy, putkeen jne. Koiralta ei vaadita kuin käskyjen hallitseminen ja niiden suoritus. Paimennuksessa koira joutuu käyttämään itse omaa päätään ja tekemään päätöksiä siitä, miten toimia missäkin tilanteessa. Tämän takia paimennuksen aloittaminen oli aivan erilaista kuin vaikka tokon tai agilityn aloittaminen. Pohja lähdetään luomaan niin alkeista, että minä itse en edes esimerkiksi pysty sanomaan juuta enkä jaata siitä, miten Rauha suoriutui tuolla leirillä. Paimennuksessa koiran ja omistajan välinen yhteistyö ja toistensa lukutaito on kamalan tärkeitä, ja sitten kun pitää ottaa se lammaslaumakin huomioon, niin ei minulla ainakaan vielä pää riitä tähän mitenkään päin.

Rauha oli leirin nuorin osanottaja. Nuorimmaiset eivät päässeet vielä lainkaan touhuamaan sinne pieneen aitaukseen 5 lampaan porukan kanssa, vaan nämä nuorimmaiset kävivät mukana metsässä ottamassa mallia kokeneemmista koirista suuren lammaslauman kanssa. Rauhalla näytti olevan ihan mielettömän kivaa. Aina kun lampaita liikutettiin, oli Rauha ainakin jollain tasolla touhussa mukana, mutta kun lauma pysäytettiin syömään, herpaantui Rauhan keskittyminen täysin ja se alkoi vain kiusata muita koiria. 

Paimennus on koiralle henkisesti raskasta (Rauha kuorsaa nytkin tuossa niin sikeästi, ettei jaksanut edes silmiä aukaista, vaikka Jani kävi sitä kiusaamassa), joten ajallisesti Rauha työskenteli lampaiden kanssa tosi vähän. Ei se vain olisi jaksanut keskittyä enempää. Leirin aikana Rauha oli lampaiden kanssa yhteensä noin 3 h. Katselimme kuitenkin vierestä vanhempien koirien treenejä. Vanhemmat treenasivat aitauksessa viiden lampaan pyörittelyä, ja sekin oli hyvin valaisevaa. Lisäksi käytiin läpi paimennuskokeisiin vaadittavia taitoja, ja tulin siihen tulokseen, että me tuskin koskaan tullaan tässä lajissa Rauhan kanssa kisaamaan. Taipumuskokeeseen olisi Rauha kyllä kiva viedä, ehkäpä jo tänä kesänä jos hyvin käy. 

Hankala harrastushan tämä paimennus noin pidemmän päälle on, jos ei omista omia lampaita. Ohjaaja suositteli, että tulisimme Rauhan kanssa yksittäisille iltatunneille kokeilemaan loppukesästä. Asumme kuitenkin niin lähellä ja loppukesästä Rauhakin on saanut vähän lisää ikää ja reippautta. Pitää alkaa tsiigailla noita loppukesän iltatunteja, jos sitä vaikka innostuisi vielä jonnekin paimennusjuttuun mukaan tämän kesän aikana, nyt kun tällainen hyvä startti saatiin.

Tässä vielä kaksi videota Rauhasta ja lampaista. Meidän ohjaaja kyllä sanoi, että älkää laittako niitä videoita nettiin, ennen kuin teidän koirat oikeasti osaa jotain, mutta koska minulla ei sattuneesta syystä ollut mukana normaalia kameraa, sain taltioitua vain pari huonolaatuista kuvaa ja nämä videot, ja haluan todistaa, että me toisaan tuolla oltiin, niin jaanpa nämä tänne joka tapauksessa. Eka video siis ekalta päivältä ja toinen tokalta.