Tiivistelmä maaliskuusta

Kaikenlaista on tapahtunut, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa sitten yhtään mistään. Ajattelinkin nyt tiivistää meidän viime viikkojen päätapahtumat tähän.

Käytiin 6.3. vinttikoirayhdistyksen mätsäreissä harjoittelemassa Nurmeksen näyttelyä varten. Isoja aikuisia oli paljon ja suurin osa esiintyi tosi hienosti. Rauhalle sininen nauha ja ei sijoitusta. Tuomari oli siinä mielessä kiva, että kävi monesti ja monesta suunnasta kopeloimassa koiria. 

Itse the koitos, eli Nurmes RN oli sitten 13.3. Tuomarina Juha Putkonen. Rauha sai ERI:n ja oli ainoa avo-narttu, joten voitti sitten automaattisesti luokan saaden vielä SA:n. Näyttelyssä oli 4 narttua, joista kaikki saivat SA:n. Paras narttu kehässä Räyhis jäi viimeiseksi, eli tuloksena ERI/1 SA PN4. Arvostelu oli kattava ja oikein kiva. Tuomari löysi Rauhasta ne virheet jotka sillä onkin eli huonot korvat ja luisu lanne. Arvostelu oli seuraavanlainen:

"Soopeli. Erinomainen koko. Oikeat mittasuhteet. Hyvä luusto. Hyvän pituinen, kapeakuonoinen pää. Oikeat kallon ja kuonon linjat. Kevyet korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Hyvin kehittynyt rintakehä ja eturinta. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Hyvä karva. Hieman luisu lantio. Hyvä hännän asento. Kevyt joustava sivuaskel. Riittävä askelpituus. Esiintyy hyvin."

Ennen Nurmesta, eli 12.2., käytiin myös KPSH:n järjestämissä mölliagilitykisoissa. Rata oli kamalan vaikea meidän tasoon nähden ja en tajunnut, että rataan tutustuminen oli ilmoittautumisien yhteydessä, joten ehdin käydä radan vain kaksi kertaa läpi. Ilmoitin rauhan medi-luokkaan, hyppy-putki-radalle. Luokassa oli yhteensä 3 koirakkoa. Otin radan kahdesti. Ekalla kerralla alku ei oikein luistanut ja Rauha veti kauheilla kaarroksilla. Tuomari oli armelias ja saatiin kuitenkin ekalta radalta 0 vp. Toisella kerralla sain alun menemään oikein nappiin, mutta tyrin sitten itse voiton riemuissani lopussa, ja toiselta radalta tulikin sitten 15 vp. Sijoituksestamme en tiedä, sillä palkintoja ei jaettu.

Viime sunnuntaina taas, eli 20.3., meidän tokoryhmä järjesti tokomöllit, joihin osallistuin Rauhankin kanssa ALO-luokkaan. Yksilöliikkeet oli ensin. Rauha teki muuten ihan ok, mutta haukkui ja piippasi ihan hirveästi. Paikalla oloon otin sitten varman päälle ja jäin aluksi ihan Rauhan eteen seisomaan ja namittelemaan Rauhaa. Rauha otti namitteluni vähän väärin ja nousi seisomaan, kun minä yritin sitä palkkailla, jolloin paikalla olo meni sitten ihan kokonaan nollille. Sain kuitenkin pidettyä Rauhan hiljaa muita häiritsemästä, mikä oli ihan kelpo suoritus. Pisteitä yhteensä 130 ja 3. tulos. 

Näyttelykauden päätös

Räyhis oli näytillä Iisalmi KV:ssa sunnuntaina viimeistä kertaa tälle vuotta. Tuomarina George Schogol Georgiasta. Oli kyllä oikein hyväntuulinen vanhempi mies. Tervehti minua niin iloisesti, että ihan hämmennyin ja yrittii kovasti auttaa minua, kun koetin saada Rauhan näyttämään korvansa. Siinä sitten yhdessä sihistiin ja sähistiin, mutta Rauha liimasi korvansa tuttuun tapaan niin alas kuin vain ikinä sai. Joka tapauksessa tuomari palkitsi Rauha ERI:llä ja SA:lla ja päästiin siis toista kertaa PN-kehään. Siellä narttuja oli 4, joista Rauha sijoittui neljänneksi (voihan korvat), mutta sai kuitenkin VARA-SERTin. Meidän paras näyttelytulos ikinä!

Arvostelu oli tällainen:

"1 year 9 months. Good size. Feminine with a little bit flat stop. Could have better ears. Good neck with very good spring of ribs. Good balance, angulations and movement." NUO ERI/1 SA PN4 VARA-SERT

Tämän enempää näyttelyitä ei tälle vuotta enää jakseta/raskita kiertää, joten seuraavan kerran Rauha on nähtävissä kehässä ensi vuonna. Tosin Rauha joutuu ensi vuonna jo AVO-luokkaan, joten voi jäädä silloin näyttelyt melko vähäisiksi. Kuopiossa on kuitenkin collieiden sivuerkkari ensi kesänä, joten siellä on vissiin pakko käydä!

(c) Kari Kärkkäinen

(c) Kari Kärkkäinen

(c) Kari Kärkkäinen

Oulu KV, rallykisat ja muuta mukavaa

Perjantaiaamuna ajeltiin Rauhan kanssa Iisalmeen. Äitini oli reissussa, joten mentiin Leewin seuraksi, ja samalla minä pääsin näkemään vanhoja kavereita, joita oli kerääntynyt Iisalmeen eri puolilta Suomea Oluset-festivaalien takia. Pitkästä aikaa minulla oli oma kamera mukana, joten koirapuistossa räpsäisin pari kuvaakin Rauhasta ja Leewistä.

Rauha vaanii Leewiä.

Rauha vahtaa keppiä..

..ja syöksyy perään!

Leewiä ei kepit jaksa kiinnostaa.

 Lauantaiaamuna jatkettiin sitten Rauhan kanssa matkaa pohjoiseen, kohti Oulua ja Oulun KV näyttelyä. Tuomarina toimi Orietta Zilli Italiasta, ja pitää kyllä sanoa, etten ole ennen moiseen tuomariin törmännyt. Jäi jotenkin olo, ettei nahkat tuomaria juuri kiinnostanut. Arvostelu tahti oli rivakka ja kaikki nartut saivat ERI SA. Nuorten luokassa oli kaksi narttua, joista Rauha sijoittui toiseksi. Arvostelukin oli tosi ympäripyöreä ja vähän hutaistun oloinen:

"1 year & 8 months. Feminine. Typical head. Good muzzle. Correct bite. Good neck. Well-balanced body. Good angulation, feet and tail." NUO ERI/2 SA

Räyhis ravaa Oulu KV:ssa (c)Annina Eskola

No mutta saipahan Rauha ensimmäisen SA:nsa. Yövyimme Oulussa kaverini luona ja sunnuntaina lähdimme sitten uusiin koitoksiin, nimittäin Kemiin meidän ensimmäisiin virallisiin rally-tokokisoihin. Rauha teki kaikille selväksi, että olimme saapuneet paikalle hurjalla haukku-ulinalla, mutta nopeasti se kuitenkin Rauhoittui sinne kentän sivuun, ja mittailujen ja rataan tutustumisen jälkeen sainkin katsella muiden suorituksia ihan rauhassa, kun Räyhin lekotteli nurmella. 

Kisarata oli ihan kiva. Muistelisin, että tällainen:

Ainoastaan kyltin 12 piti tuottaa meille ongelmia, koska Rauhan takapäänkäyttö on vielä niin heikkoa. Mutta noh, varsinaisessa suorituksessa tuli kuitenkin töppäiltyä ihan eritavalla kuin aluksi olisin uskonut. Suurimmaksi ongelmaksi paljastuikin radalla saksalainen täyskäännös eli kyltti 11, vaikka yleensä se sujuu todella hyvin. Pisteitä kuitenkin saatiin yhteensä 76, eli hyväksytty tulos kuitenkin tuli. Vähennyksiä tuli seuraavasti:

Kyltti 3: TVÄ (rintamasuunta) -10 p. Hupsista. En itse edes huomannut/tiennyt tällaisesta virheestä. Eli siis kun tultiin kyltiltä 2 kyltille 3, Rauhalla venähti vähän pitkäksi ja pyysin sitä korjaamaan perusasennon. No Räyhis teki työtä käskettyä ja kierähti niin että oli hetken minua vasten. Sitten siitä lähdettiin ottamaan askelia, jotka kyllä sujui tosi nätisti. Mutta se että Rauha oli hetken minuun nähden vastakkaisessa suunnassa nollasi kyltin. Tiedempähän ensi kerralla paremmin. :)

Kyltti 5: VINO -1 p. Pujottelua juostessa Rauhan pylly ei vissiin pysynyt kokoajan mukana.

Kyltti 11: PY -1 p. TAL -1 p. TVÄ -1 p. UUSI -3 p. OV -3 p- UUSI -3 p. Hahahaha. Tosi kiva. Mentiin kyltille, ja Rauha nuuskaisi sitä, päätin uusia, mentiin kyltille ja se nuuskaisi taas ja olin ihan, että mitä teen ja jäin pyörimään paikalleni ihan hukassa olleena ja tein vaikka mitä tyhmää ja sitten uusin toisen kerran ja ei se varmaan vieläkään nätti ollut, mutta jatkettiin vain pokkana matkaa. 

Kyltti 15 (MAALI): PY -1 p. Enhän minä tiennyt, että vielä maalikyltilläkin pitää jotenkin mennä kontaktissa nätisti. No ensi kerralla sitten sekin paremmin.

Omia typeryyksiäni pääasia noista pistevähennyksistä siis, luonnollisestikin. Olisi pitänyt uusia kyltti 3, ei olisi pitänyt uusia kertaakaan kylttiä 11. Nythän me saatiin yhdeltä kyltiltä siis -12 p. Aika taitavaa. hah. No mutta hyväksytty tulos kuitenkin. Se kai se pääasia on.

Kemin rally-tokoista ajeltiin sitten Oulun kautta Iisalmeen, jossa olin yötä ja palasin tänään Sorsasalon ja aksatreenien kautta Kuopioon. Tarkoitus oli saada video Rauhan hienosta 12 kepin kepittelystä, mutta Rauhan ei ollut lainkaan keppituulella tietenkään juuri silloin. Kyllä me yksi onnistunutkin suoritus kuitenkin saatiin purkkiin. 

(c) Anne Kylmäoja

(c) Anne Kylmäoja

(c) Anne Kylmäoja

Kehäilyä

Viime viikkoisen romahduksen jälkeen on ollut hyvä nollailla vähän päätä show-jutuilla. Helatorstaina osallistuttiin SCY:n mätsäriin, koska tarjolla oli nuorten luokka. Rauhaa vastassa oli jokin pieni, valkea, pörrökoira, joka pokasi itselleen ihan ansaitusti punaisen nauhan, ja meille siis jäi sininen nauha. Sinisten kehässä Rauha pönötteli itselleen ensimmäisen sijan ja pääsimme jatkamaan BIS-kehään, josta irtosi BIS6-sijoitus. Oli mukava mätsäröidä pitkästä aikaa. 

Räyhis 1,5 v. (c)Anne Kylmäoja

BIS6 (c)Anne Kylmäoja

Tänään sitten pönötyshommat jatkui Varkaus KV:n merkeissä. Tuomarina oli Marian Draganescu Romaniasta. Ei ollut mikään ERI+SA-maatti, vaan mielestäni ihan ok tarkka tuomari, vaikka liikuttikin koiria ihan tosi vähän. Rauhalle heltisi tulokseksi NUO ERI/2, johon olen ilman muuta supertyytyväinen. Arvostelun voi lukea tulokset-sivulta. Oli tosi Rauhan näköinen mielestäni. 

Koirien keskuudessa kiertää kuulma nyt jotain kivuliasta veriripulia, joten hampaat piti näyttää tuomarille itse. Ihan hyvä käytäntö olisi kyllä kaikkiin näyttelyihin, kun siellä tuntuu herkimmin aina taudit leviävän. 

Sain muuten taas mätsäreistä/näyttelystä muistutuksen siitä, miten hyvä olisi olla se häkki. Rauha kun rakastaa liikaa omaa ääntään silloin, kun se saa olla tuolla koirien keskellä hihnassa. Nyt ihan oikeasti alan etsiä sellaista itselleni. Olisi treeneissäkin kiva, kun saisi aina välissä koiran sinne rauhoittumaan.

Olen minä myös tosiasassa miettinyt suunnitelmia noiden mun viimeviikkoisten masiskohteidenkin suhteen. Tällaista olen suunnitellut:

• Tokossa jatketaan treenejä kuten tähänkin asti. Käydään kokeessa ja katotaan miten menee, ja lähdetään sitten ongelmakohtia työstämään. Koetetaan saada se ALO1 sitten sääntömuutosten jälkeen syksyllä.
• Esineruutua tehdään porukalla aina kun vain voidaan. Pitkä ruutu, vähintään se 50 metriä syvä. Aloitetaan nyt ensin niin, että joku houkuttelee Rauhan aina esineelle. 2-3 kolme toistoa per kerta, niin että ensin 1-2 kertaa esine viedään lähelle ja sitten viimeiseksi aina kerran sinne ihan takarajalle. Kun alkaa sujua, vähennän apparin tarvetta ensin edestä ja sitten takaa. Lisäksi harjoitellaan esineiden kantamista ja tuomista lenkillä kaikilla ojista läytyvillä hanskoilla ja roskilla. 
• Jälkeä tehdään kahdestaan, kunhan saadaan motivaatiota vähän vielä keräiltyä. Teen nurmelle lyhyitä noin 20-50 metriä pitkiä suoria jälkiä, joissa joka askeleella nami. Sitten jäljestetään ihan pikku hihnalla, niin että Rauhalla on hihnaa semmoinen max. 20 cm, ja minä otan tukevan otteen sekä haara-asennon ja en vain päästä Rauhaa menemään niiden namien ohi. Kuulostaa yksinkertaiselta, tulee olemaan tuskaisen vaikeaa, mutta pakko koettaa tehdä nyt tämä pohjatyö kunnolla, niin ei tarvitse sitten myöhemmin alkaa tän asian kanssa tappelemaan. Rauha kun on semmoinen höyryveturi, jos se itse saa päättää, miten jäljestetään. Kisoihin kun meillä ei ole tällä saralla miiiiitääään kiirettä. :D

Siinä on nyt suunnitelmia alkukesälle. Agilityn alkeiskurssi ja keppikurssikin alkoivat. Ne kestää nyt elokuun loppuun, jonka jälkeen alkaa sitten jatkokurssi ja kontaktikurssi, jotka kestää jouluun asti. Sitten ensi vuonna käydään vielä joku kokoava kurssi, jolla opetellaan tekemään kokonaisia ratoja kaikilla esteillä, ja ensi keväänä siirrytään sitten kisavalmiiden treeniryhmään. Tai ainakin näin meidän ohjaaja sanoi. :D Saas nähdä miten käytännössä käy.

Lisäksi haaveissa olisi kesällä päästä rallytokokisoihin. Pitäisi tehdä siinäkin ratatreenejä, eikä vain yksittäisiä kylttejä. Onneksi tässä tätä touhua on, niin vaikka joku juttu alkaisi välillä vähän tökkimään, niin sitten voi hetken treenailla muita juttuja, ja kerätä taas uutta kiinnostusta. 

"Kallistu sä vasempaan, niin mä kallistun oikeaan" (c)Anne Kylmäoja

Raumal ja Turus

Perjantaina ajeltiin Rauhan kanssa Raumalle, josta tänään palattiin. Pääsin tapaamaan Raumalla asuvaa ystävääni, ja samaan syssyyn käytiin myös Turku KV:ssa moikkaamassa Rauhan siskoa ja veljeä. 

Matka meni ihan hyvin, mutta Rauha ilmeisesti stressasi uutta ympäristöä jossain määrin, sillä se taantui käytökseltään joissain tilanteissa. Pahin oli varmasti sen remmirähinä. Täällä Kuopiossa ohituksen onnistuu jo suurimmaksi osaksi ihan hyvin, mutta Raumalla kaikki kaukanakin olleen koirat piti haukkua. Myös näyttelyssä Rauha räkytti ja mikä hassuinta, eräs jo unohdettu tapa nousi uudelleen pintaa, nimittäin imurin kimppuun hyökkäily. Huoh. No pitää nyt toivoa, että kun päästiin kotiin ja stressi hellittää, niin voidaan jatkaa siitä mihin oltiin jo aiemmin päästy. 

Kaverillani on blogissa aiemminkin vieraillut Vili-corgi. Vili on kiltti poika, ja Rauha käytti tätä heti toisena iltana häikäilemättömästi hyväkseen ja oli sitä mieltä, että Vilihän ei saa sohvalle tulla. Ilmeisesti sunnuntaina kuitenkin Vili ja Rauha oli käynyt jonkinlaisen keskustelun, sillä silloin Rauha oli jo solidaarisempi. Jotain edistyksellistäkin tapahtui, sillä maanantaina Vili söi kupillaan ja Rauha vain katseli muutaman metrin päästä, eikä yrittänytkään ajaa Viliä pois ja omia ruokaa. Leewinhän Rauha ei anna syödä lainkaan ja koirat on ruokittava aina eri huoneissa, joten tämä oli ihan hurjan hieno juttu meille. Rauha kyllä selvästi dominoi Viliä kuitenkin kokoajan, niin että jos Vili esimerkiksi käveli suoraan eteenpäin, saattoi Rauha asettua siihen tielle poikkiteloin seisomaan ja tuijottamaan, niin että Vilin piti kiertää Rauha. Loppua kohden aina kun Rauha haki Viliä leikkimään, Vili alkoi jo näyttää siltä, että "ei kai taas..". 

Vili

Kaverini talon vieressä oli mukava pikkuinen metsä jossa käytiin joka päivä koirien kanssa lenkillä. Maasto oli monipuolista ja koirat kyllä ottivat siitä kaiken irti. Tällainen mullekin tänne Kuopioon, kiitos.

Maastomakkara asemissa. 

Reissun koiramaisin puoli taisi kuitenkin olla se Turku KV -näyttely, jossa nähtiin myös Rauhan veljeä Latea ja siskoa Sulua. Minä olin ilmoittanut Rauhan vielä junnuihin, mutta sisaruksen kisasivat jo nuorten luokassa. Rauha esiintyi junnu kehässä nätisti ja saalistikin elämänsä ensimmäisen erinomaisen. Kilpailuluokassa Rauha sijoittui kolmanneksi kolmesta ERI:n saaneesta junnunartusta. Tuomari katsoi tarkasti koirien ilmeitä kilpakehässä ja Rauha ilman muuta oli liimannut korvansa niskaan, eikä suostunut näyttämään niitä kertaakaan, mikä oli aika hyvä syy sille, miksei oikein pärjätty. Voihan nenä, tai siis korvat. :D

Tuomarina oli itävaltalainen Susanne Naprwanik ja arvostelu oli saksaksi. Siksi en edes yritä kirjoittaa sitä tähän alkuperäisenä, mutta sain onneksi siihen myös suomennoksen, jonka mielelläni jaan, sen verran mukavan arvostelun Rauha sai:

"17 kk. Oikean muotoinen, femiininen narttu. Hieman leveät ja hieman liian vähän taittuneet korvat. Oikea purenta. Erittäin kaunis ylälinja. Hyvä rinta ja rinnan syvyys. Oikeanlaiset kulmaukset. Oikean muotoinen ja pituinen häntä. Kauniit liikkeet. Rodulle tyypillinen turkki." JUN ERI/3

Rauha kehässä. (c) Suvi Lehto

(c) Suvi Lehto

Sisarukset nappasivat molemmat EH:t nuorten luokasta, joten ihan mukava saldo päivälle. Ainakin meille sen Kajaanin H:n jälkeen. Nyt kun näin noita Rauhan siskoa ja veljeä, niin pitää kyllä sanoa, että ovat nämä sisaruksen hyvin erilaisia keskenään. Late-veljen ja Rauhan välillä en nähnyt äkkiseltään muita yhtäläisyyksiä kuin vähän luisun lanteen. Sulu-siskolla on samanlainen pää kuin Rauhalla, mutta vartaloltaan se on paljon vahvempi rakenteisempi ja suurempi kuin minun pikku tirriäiseni. Luonteeltaan Rauha vaikutti paljon vilkkammalta kuin sisaruksensa. Late-veli oli perusrauhallinen colliepoika, joka chillaili hiljaa häkissään, ja ei kyllä turhia hötkyillyt sen ulkopuolellakaan. Sulu-sisko vaikutti hiukan varovaiselta uudessa tilanteessa, ja sekin kovin mielellään oleili häkissä. Sulu on lisäksi kuulma todella ihmisrakas ja läheisyydenhaluinen, mitä Rauha taas ei todellakaan ole. Rauha vaikutti siltä jokaisen sisarusparven täydentävältä rämäpääsiskolta, sinne tänne sinkoillessaa. Räyhis koitti hyppiä kaikkien päälle ja päästä tutustumaan kaikkiin. Ja ääntä riittii kyllä ihan sisaruksienkin edestä. Ehkäpä minunkin pitäisi vain hankkia se häkki, kun sitä olen jo niin pitkään suunnitellutkin. 

Rauha, Late ja Sulu. (c) Satu Taipale-Salminen

(c) Satu Taipale-Salminen

Kajaani KV

Tänään korkattiin vuoden näyttelyt Kajaanissa Tamminäyttelyssä. Sää oli hyinen. Kajaanissa tuntuu olevan aina kylmä, ja minä olin paniikissa kun Rauha ei suostunut tekemään kakkaa sinne hallin pienelle jäiselle ulkoilupihalle. Tämä oli muutenkin eka kerta, kun Rauha on tuollaisessa täyteen ahdetussa isossa hallissa. Olo oli kuin sillillä purkissa ja koiratkin kyhjötti välillä lähes kylkikyljessä. Rauha käyttäytyi todella nätisti. Välillä se koetti minua komentaa haukkumalla kun tuli tylsää, mutta muuten se hengaili kanssani kehän laidalla todella rennosti. 

Tuomarina toimi Elena Ruskovaara. Hän oli varsin tiukka täti, mutta todella mukava ja iloinen. Jäi oikein hyvä maku tuomarista, vaikka Rauha ei hänen mieleensä ollutkaan. Ensimmäistä kertaa ikinä tuomari tuli vielä arvostelun jälkeen juttelemaan minulle, ja perustelemaan miksi ei koiraa paremmin palkinnut. Rauha sai H:n niin kuin hyvä ja siihenpä se näyttely sitten jäikin. Tuomari kävi tosiaan tuomion jälkeen juttelemassa minulle ja sanoi, että Rauhassa on vikana se, että sen etuosa on liian etuasentoinen, ja vielä kun minä esitin sen niin, että etujalat ovat liian edessä, se oikein korosti etuasentoisuutta. Lisäksi tuomaria tuntui kovasti huvittavan Rauhan korvat. Kommentti oli jota kuinkin "ja nuo korvat.. No niin. öhöm". :D

Minullako rumat korvat?

Arvostelu oli kokonaisuudessaan tällainen:

"Reipas keskivahva narttu, jolla kovin etuasentoinen etuosa. Pystyasentoiset olkavarret ja ranteet. Turhan jyrkkä lantio. Hyvä lihaksikas reisi. Tarpeeksi ulottuva kaula. Hyvin selvä sukupuolileima päässä. Korvat häiritsevät ilmettä, ovat haja-asentoiset ja epävakaat. Tarpeeksi alaleukaa. Oikea-asentoinen häntä. Sujuvat keskipitkät liikkeet. Tarvitsee aikaa. Hienosti treenattu yhteistyö kehässä." JUN H

Joko tuomarilla oli hyvin erilainen näkemys kuin edellisellä, tai sitten Rauha on tässä puolessa vuodessa kehittynyt johonkin suuntaan, sillä viime kertaiset viat, liikkeet ja käytös, olivat nyt hyviä. Aikaa aikaa. Varmaan Rauha tuosta vielä sutvaantuu johonkin uuteen suuntaan. Se onko se suunta hyvä vai huono jää nähtäväksi. :D Korvat kyllä tulevat olemaan tuollaiset aina, mutta korvien asento ei minua kyllä vaivaa lainkaan, sillä olen tottunut niihin, ja colliet, joilla korvat ovat pään päällä niin kuin kuuluukin, näyttivät hyvin vierailta omaan silmään. 

Näyttelyt 2015

Vuosi 2015 alkoi meillä säpäkästi, sillä heti torstaina oli ekat tokotreenit uudessa hallissa. Myös ryhmässä on tapahtunut vähän muutoksia, osan jäädessä pois tai vaihtaessa ryhmää uuden hallin ja aikamuutoksen takia, mutta torstaina meitä oli vain neljä treenaamassa, joten ei vielä tavattu uusia ryhmäläisiä. Uusi halli on todella tilava ja valoisa, mutta se sijaitsee 30 km:n päässä, mikä on todella harmi. Onneksi saatiin järkättyä kimppakyyti.
Perjantaina sitten käytiin näyttelytreeneissä, joissa olikin poikkeuksellisen paljon koiria. Rauha käyttäytyi hyvin ja antoi niin naisen kuin miehenkin tutkia itsensä enempiä heilumatta tai mielistelemättä. Meillä kun on tuo tutkimistilanne se haastavin, niin on aina kiva päästä treenaamaan sitä.
Eilen, eli lauantaina, oli sitten vuoden eka mätsäri. Ensi viikonloppuna on Kajaanin kansainvälinen näyttely, joten porukkaa oli mätsärissäkin sen mukaisesti. Rauha kilpaili isoissa aikuisissa, jossa koiria oli 50, tuloksena sininen nauha ja ei sijoitusta. Yksilöarvostelussa Rauhalla oli vähän liikaa vauhtia ja se otti ravissa muutaman laukka-askelen takajaloillaan, mutta muuten se käyttäytyi oikein hyvin. Tuomari tosin paheksui liimattuja korvia. Oli kuitenkin ihan kiva mätsäripäivä ja saatiinpahan harjoitella tuota täyteenpakatun hallin tunnelmaa. Kotiin palatessa kyllä hytistiin Rauhan kanssa molemmat kun oltiin istuskeltu yli 4 tuntia maksimassaan 10 asteisessa hallissa. :D

Katselin tuossa collieiden ensi vuoden näyttelykalenteria, ja ensi vuonna on ihan tosi paljon näyttelyitä tässä meidänkin lähellä. Tein sitten listan kaikista meille varteenotettavista näyttelyistä. Todellakaan ei olla kaikkiin menossa. Maksimissaan ehkä 5 näyttelyissä käydään ensi vuonna, mutta että missä näistä, niin siitä en ole vielä laisinkaan varma. Luultavasti junnuillaan nyt kevät kun voidaan ja sitten käydään kesällä 1 tai 2 "isompien luokkien" näyttelyä loppuvuodesta.
Kajaani KV on nyt tulossa ensi viikonloppuna, ja en tiedä johtuuko se siitä, että nyt olen alkanut katsoa Rauhaa lähestyvän näyttelyn myötä kriittisemmin vai onko Rauha alkanut piruuttaan kiusata minua, kun näyttää, että Rauha liikkuu edestä ihan oudosti. Se kerii tassuillaan ja kyynerpäät osoittaa ulospäin ja hyvä ettei etutassut mene ristiin, kun se ravaa. Kai tämä on tätä viimehetken "miksi ilmoitinkaan sen" -paniikkia.
Tässä tämä lista kaikista ensi vuoden näyttelyistä, jotka sijaintinsa puolesta sopisivat meille:

11.01. Kajaani KV

28.03. Turku KV (Tapaamaan pentuesisaruksia?)

19.04. Outokumpu RN (Vika mahis junnuilla)

16.05. Varkaus KV
17.05. Rauma KR (Kaverin luo?)

06.06. Keitele RN
27.06. Pieksämäki KR

11.07. Oulu KV (Kaverin luo?)
12.07. Oulu KV (Kaverin luo?)
25.07. Mikkeli KV

02.08. Iisalmi KV
16.08. Kajaani RN

21.11. Jyväskylä KV
22.11. Jyväskylä KV

Mitään kummempia tavoitteita meillä ei edelleenkään näyttelyrintamalle ole. Mikään ykkösjuttu se kun ei kummallekaan ole, mutta minusta on kiva käydä aina silloin tällöin nuuskimassa näyttelymaailmaakin, niin siksi raahaan myös Rauha-rukan sinne mukanani. Jospa me vielä tänäkin vuonna se EH jostain napataan!

Ettei ihan tule kuvaton postaus, niin tässäpä Rauhan 8 vk posekuva.

Tavoitteet vuodelle 2015

Vili ja Rauha

Lunta.

Ja sitten ensi vuoden tavoitteita. Tässä tulee.

1. Ohitukset paremmiksi. Samoin rappukäytäväkäyttäytyminen, eli ei räkytetä rappukäytävässä kuuluville uusille äänille...

2. Luustokuviin alkuvuodesta. Rauhan veljellä oli D-lonkat, joten kyllä jänskättää, mitä Rauhalta löytyy. Kuvataan lonkat, kyynärät ja selkä.

3. Jatketaan KPSH:ssa viikottaisia tokotreenejä ja lähetään kesällä kisoihin. En uskalla vielä laittaa mitään tavoitteita kisojen suhteen, mutta kunhan käydään kokeilemassa. Olisihan se aina kiva se I-tulos saada, mutta otsa rypyssä ei kisoihin olla menossa. Lisäksi aloitetaan tietenkin uusien tokosääntöjen mukaisten liikkeiden harjoittelu ja toivottavasti kisataan tuossa uudessakin alokasluokassa vuoden lopulla.

4. Jos luustokuvat sen sallivat, aloitetaan agility.

5. Jatketaan jäljestystä ja esineruudun treenaamista. Suunnitelmissa olisi jatkaa vielä keväällä namijäljellä, mutta päästä sitten kesän kuluessa eroon nameista. Käydään myös kaikissa mahdollissa koulutuksissa asian tiimoilta.

6. BH-koe? Erittäin suuri ehkä. Ei haittaa, vaikka ei olisikaan vielä tämän vuoden juttu. Riippuu miten tuon tytön teini-ikä kehittyy. Mutta jos Rauha vähän rauhoittuu ja tulee sellainen olo, niin ehkä loppuvuodesta voisi käydä kokeilemassa. EHKÄ.

7. Käydään paimentamassa edes kerran. En kyllä ole varannut meille leiriä ensi kesälle, mutta ajattelin, että jos päästäisiin mukaan vaikka johonkin collien paimennuspäivään tms.

8. Jatketaan pallopaimennusta omaksi iloksi. Hankittiin äidille jumppapallo, joten nyt olisi Iisalmessa materiaaliakin millä voidaan treenailla.

9. Käydään mätsäreissä aina kun sattuu lähelle hyvään aikaan. Myös parit näyttelyt. Tavoitteena olisi, että tänä vuonnakin se EH saataisiin.

10. Parannetaan kuntoa, niin koiran kuin omistajankin. Juostaan vähän enemmän, ja ehkäpä opetellaan myös yhdessä pyöräilyä.

No eiköhän noita nyt tuossa ole. Tottakai pyritään pitämään hauskaa, ja pysymään terveenä ja nauttimaan elämästä ym. mutta listailin nyt tähän vain tällaiset selkeät tavoitteet, joiden saavuttamiseen voin itse vaikuttaa.

Rauha on nyt melkoisessa teini-iässä, ja minusta tuntuu, että tuleva vuosi tulee olemaan minun ja Rauhan hankalin. Rauha on nyt mörköillyt ja sen mielialat oikeasti vaihtelee. Joskus se on niin lutunen ja rakastava, joskus taas äksy ja rähisevä. Toivottavasti tyttö tasaantuu 2 vuoden ikään mennessä.

Loppuun vielä pari kuvaa Rauhasta ja Mainista. Oma uuden vuoden tavoitteeni voisi olla hankkia uusi kamera.

Vuosi 2014

Vuosi alkaa olla jo lopuillaan, joten on aika tarkastella, kuinka me Rauhan kanssa selviydyimme viime joulukuussa asettamistani tavoitteista! Arvioin onnistumistani asteikolla: Check! (toteutui) Jaa-a. (toteutui osittain) Nope.(ei toteutunut)

- Tavoite nro 1: Tulla kunnolliseksi koirakansalaiseksi. 

• Sisäsiisteys Check!
• Nätti remmikäytös Jaa-a. Tämä oli jo jossain vaiheessa kunnossa, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana on otettu takapakkia, ja minun on pidettävä koiria ohittaessa Rauha todella tarkasti hallinnassa, ettei se ala hillua tai haukkua. Lisäksi viime viikkoina myös vastaan tulevat ihmiset ovat jostain syystä alkaneet kiinnostaa ja Rauha koettaa välillä ohimennen nuuskaista ohikulkijoiden housuja...
• Ystävällinen ja rohkea suhtatuminen vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Jaa-a. Tämä on toteutunut mielestäni niin hyvin kun se on Rauhan kanssa voinut toteutua. Rauha on kuitenkin pidättyväinen ja ei se tule muuksi muuttumaan. Ymmärrän nyt enemmän, ja en enää odota, että Rauhasta koskaan tulisi vieraat häntä heiluen ovella pussaileva kaikkien kaveri. Ehkä jopa parempi näin. :D
• Irti pysyminen  Check!
• Yksin kotona oleminen työ-/koulupäivän ajan Check!
• Ystävyys Karvisen kanssa Jaa-a. Viimeksi eilen nuo nukkuivat vieretysten sohvalla, niin että Rauhan pää oli Karvisen pyllyä vasten. Viimeksi tänään Karvinen läppäisi Rauhaa nenään, kun Rauha tunki liian lähelle. 
• ja kaikki muu perusarkikäytös kuntoon! Jaa-a. Muuten ei nyt tule mieleen suurempi ongelmia arjessa, mutta Rauha hyppii tuttuja ihmisia vasten helposti innostuessaan. Lisäksi kaikelle uudelle ja kummalle pitää puhista. 

"Olen rauhallinen ja kiltti tyttö"

"Ulkonakin aina tosi fiksu ja sievä"

"Tai no en ehkä ihan aina"

- Tavoite nro 2: Terveys kuntoon. 

• Madotukset Check!
• Rokotukset kuntoon Check!
• Sydämen sivuäänestä eroonpääsy/sydämen tutkinta, mikäli ääni ei häviä kesään mennessä Check!
• Yritetään vältellä onnettomuuksia! Check!

Hampaat tuotti välillä pään vaivaa.

Mutta onnettomuuksilta vältyttiin!

- Tavoite nro 3: Aloitetaan tottelevaisuuskoulutus. Eli siis tokon ALO-liikkeiden opettelu. Toivottavasti päästään myös jollekin kurssille tai treeniryhmään kesällä/syksyllä.  Check! Meni hyvin. Keväällä käytiin KPSH:n pentukurssi, josta jatkettiin suoraan KPSH:n TOKO:n ALO-kurssille, joka kestikin koko kesän. Kurssin loppuessa päästiin viikottain treenaavaan KPSH:n ohjattuun TOKO-ryhmään mukaan, ja siellä tarkoitus jatkaa ensi vuosikin! Kävimme myös tavoitteettomasti yksissä möllitokokisoissa hakemassa II-tulos. Lisäksi ollaan käyty treenailemassa omatoimisissa treeniryhmissä ja collie-yhdistyksen alaosaston treeneissä.

"Opin makoilemaan sohvalla!"

"Opin kiusaamaan Leewiä!"

"Ja opin syömään keppejä!"

- Tavoite nro 4: Kehäilemään! Olisi kiva päästä nyt alkuun pääasiassa mätsäreihin, mutta toivon mukaan päästään korkkaamaan myös parit viralliset näyttelyt. Tuloksissa ei ole mitään tavoitteita, kuhan nyt käytäisiin näytillä. Check! Mätsäreitä kierrettiin yhteensä pyöreät kymmenen kappaletta! Näyttelyissäkin käytiin, kahdesti pentuluokassa ja kerran junnuissa hakemassa se EH. 

Tavoitteiden lisäksi ollaan touhuiltu muutakin ekstraa ja vuosi on ollut tosi mukava! Kävimme Rauhan kanssa kesällä yhden jälkikurssin, mutta se tapa jäljestää ei ollut ihan meidän juttumme, joten syksyllä kävimme jälkileirillä ja osallistuimme alaosaston jälkipäivään. Saatiin innostusta ja apua jäljestykseen ja sitä on nyt vähän treenailtu pitkin syksyä. Käytiin myös paimennusleiri, joka oli todella antoisa ja syksyllä Rauha suoritti hyväksytysti paimenkoirien taipumuskokeen. Kokeilimme myös pallopaimennusta ja tarkkuusetsintää ja kävimme tutustumassa vinttikoirien juoksukilpailuihin epävirallisissa kisoissa! Lisäksi olemme lenkkeilleet satoja ja taas satoja kilometrejä ja tavanneet kymmeniä uusia koiratuttavuuksia. Rauha on juossut ja paininut, ilostuttanut ja vihastuttanut. Kotona on köpsötetty yhdessä sohvalla monia iltoja. Ja kaiken kaikkiaan ollaan varmasti molemmat tyytyväisiä tähän vuoteen. Ensi vuodellekin on suunnitelmia, mutta esittelen ne sitten toisessa postauksessa.

Ensivuoden suunnitelmia odotellessa!