SU, TI, KE

Sain eilen viestin, jossa kerrottiin, että päästiin Rauhan kanssa mukaan keskiviikkoisin treenaavaan tokoryhmään. Ryhmässä on muitakin aloittelijoita, joten meille tulee ryhmään myös ohjaaja vähintään joka toiselle kerralle. Erinomaista, sillä vähän on ollut tokon treenailu laiskaa nyt syksyllä sen jälkeen, kun edellisestä ryhmäpaikastamme jouduimme luopumaan. Tokossa ollaan tehty paljon viretreeniä. Esim tällä viikolle tehtiin treeni täysin ilman seuraamisia. Otettiin vain Rauhan lempijuttuja eli ruutua, noutoa, merkin kiertoa ja hyppyä. Rauha on selvästi innostunut tokosta taas tosi paljon, mutta samalla ininä ja haukkuminen on tullut kyllä rytinällä takaisin. 

Päästiin mukaan myös tiistaisin treenaavaan rally-tokon valmennusrinkiin. Treenit ovat olleet nyt kahdesti, ja tuntuu tosi hyödylliseltä. Ollaan otettu pepun heiluttelu tehotreenikohteeksi, ja tuntuu, että ollaan jo nyt parissa viikossa kehitytty siinä! Ohjaaja vinkkasi, että voisin opettaa Rauhan kiertämään itseäni peruuttaen, sillä periaatteessa se on se liike minkä esim. 360 astetta vasempaan kyltillä koira tekee, minä vain toki pyörin silloin mukana. Tätä ollaan nyt työstetty, mutta ei ole kyllä mikään ihan yksinkertainen temppu, varsinkaan tuollaisen otuksen kanssa, joka ei vielä tunne pyllyään kovin hyvin. 

Näiden lisäksi treenaamme aksaa sunnuntaisin. Viime sunnuntain kontaktitreeneissä minulla oli nyt myös häkki ekaa kertaa käytössä ja arvatkaa, Rauha oli hiljaa! Pari kertaa haukahti, mutta kun kävin vähän potkaisemassa häkkiä, niin nöyrtyi ja makoili vain siellä ihan hissukseen. Pistin kaikki luukut kiinni, jottein Rauha nähnyt mitä ympärillä tapahtui, ja se tepsi. Ainut huono homma oli, että kun kaikki verkkoseinät oli peitossa, häkissä lämpötila nousi melkoisesti. Meidän treenihalli on muutenkin melko kuuma paikka, ja sitten kun vielä sieltä aksakentältä iskin koiran häkkiin, niin ei ihmekään. Pitää ensi kerralla jättää seinän puoleiset seinät "auki". Tehtiin treeneissä sunnuntaina ekaa kertaa A-estettä, mutta Rauhan kontaktipysähdykset eivät ole vielä kovin varmat, joten sitä jouduttiin jarruttamaan aika paljon alastulolla, mikä teki suorituksesta aika kömpelön näköisen. Päätin siis ohjaajan kanssa, että Rauha alkaa treenata A:lla vasta kun pysähdyksen alastulolla ovat varmat. Pääasia oli nähdä, ettei Rauha millään tavalla arastele A-estettä, päinvastoin, näytti olevan tosi kivaa! Myös puomista Rauha tykkää. Keinua ei olla vielä kokeiltukaan. 

Eli treenit 3 kertaa viikossa. Lisäksi ollaan kerätty porukka, jolla koetetaan vuokrailla aksahallia aina silloin tällöin, niin pääsee aksaakin omatoimisesti treenaamaan. Ja tottakai kuulun fb:ssä useampaankin tokon omatoimitreeniryhmään ja kerran viikkoon on pyritty käymään sitäkin omatoimisesti treenaamassa. Aika koiratäyteistä elämää sanoisinko. 

Kuvapuolen hoitaa tänään minun ja Veeran kännykkäräpsyt Rauhasta ja Tinosta eiliseltä metsälenkiltä:

(c) Veera H.

"Saatasko vaikka herkkua!"

Rauha hohtaa kuin enkeli!

Voi pienet.. :)

..Vaikka tältäpä se meno yleensä näyttää. (c) Veera H.

(c) Veera H.

Eka koulari

Käytiin eilen rallailemassa Rauhalle eka koulari, RTK1! Paikkana Kuopion Kurkimäki ja tuomari sama kuin viimeksi, eli Tytti Lintenhofer. Rata oli suoraviivainen, joten eksymisvaaraa ei ollut. Jotenkin tuntui, että kamalasti vain käännöksiä, ja semmoisia tehtävä tehtäviä ei juuri ollut. Nopeasti oli rata ohi. :D

Pisteitä radalta meille 89/100. Jouduin kahdesti uusimaan, kun Rauha kiersi kylttejä. Ne oli jotenkin hirmu jänniä nyt. Ekasta uusimisesta meenasi Rauha vähän turhaantua ja alkoi ättäröimään mulle, mutta onneksi jatkoi sitten kuitenkin hommia. Lisäksi Rauha edisti aika paljon, mikä teki vasempaan kääntymisestä vielä normaaliakin hankalampaa. Mutta kun hyväksytysti rata suoritettiin, niin olen tyytyväinen. 

Rata oli tällainen:

Miinukset meni tälviisiin:

Kyltti 4: -3 UUSI, -1 TVÄ, -1 TAL

Kyltti 6: -1 TAL, -1 KYL

Kyltti 7: -3 UUSI

Kyltti 9: -1 KONT

Tässä vielä meidän rata videolla:

Tänään sitten käytiin pienellä collielenkillä täällä Kuopiossa. Mukana oli 4 nahkiaista: Rauha ja meille jo ennestään tutut Rave ja Tino, sekä aivan uusi tuttavuus, 7 kk ikäinen nahkatyttö Mulan. Lenkki sujui oikein kivasti, mitä nyt Tinosta tihkui verta milloin mistäkin. Rauha ja Tino leikkivät semmoista suupainia, että vissiin taisteluarvet tuli Räyhäsen hampaista. Rave myös kerran vanhemman uroksen roolissa komensi vähän Tinoa, josta Tino oli hetken hiukan järkyttynyt, mutta sitten leikit jatkui taas normaaliin tapaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kiva lenkki. Pitäisi koettaa huudella näiden collielenkkejen perään vähän useammin. 

Rauha on niin iloinen. 

Tino, Mulan, Rauha ja Rave.

 

Uusilla säännöillä

Vähän tylsäksi alkaa tämä blogi varmaan käymään, kun joka toisessa postauksessa tunnisteena kisat, mutta olen ollut vähän laiska kirjoittamaan mistään, ja kisatulokset on aina helppo käydä kirjaamassa ylös. 

Joka tapauksessa tänään osallistuttiin sitten vuorostaan möllitokoihin. Tässä vaiheessa tietysti jo uusilla säännöillä. Rauhan on ollut koko päivän ihan hirveä. Se haukkuu kaikille rappukäytävän äänille, mitä se ei yleensä tee. Rappukäytävässä se räyhäsi jollekin pikkulapselle. Mietin jo töissä tullesta, että jos koira on tällä päällä, niin parempi olisi ehkä jäädä kotiin, mutta mentiin kuitenkin kokeilemaan. Ei näitä möllejä kuitenkaan Kuopiossa ihan tajuttomasti ole. 

Paikan päällä Rauha haukkui hetken, mutta oli sitten ihan perus-Rauhana. Haukkui, jos muut haukkui, mutta sai tuohon kuitenkin kontaktin tosi hyvin, ja sitä kautta myös Rauhan sai hiljenemäänkin ihan hyvin. Itse koe meni myös ihan hyvin, pisteet osa-alueittain tässä:

Paikalla makaaminen 8

Annoin Rauhalle toisen maahan käskyn noin puolessa välissä paikalla oloa. Se nuuskutteli viereisestä koirasta tulleita hajuja sen verran intensiivisesti, että halusin kiinnittää huomion pois siitä. 

Seuraaminen 8½

Rauha kulki ihan kiinni minun jalassa ja minulla oli vähän vaikeuksi liikkua. Rauhalla on joskus tapana seurata tosi lähellä, mutta nyt se välillä ihan puski jalkaan kiinni, jonka johdosta hidasseuraaminen oli kamalan vaikeaa, kun tuntui, että meenaan kaatua koiran päälle.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8

Mitä mitä. Rauha teki sellaisen puolimaahan menon, eli siltä jäi kyynärät ilmaan, joten jouduin antamaan toisen käskyn. Tämä liike kun on yleensä Rauhan bravuuri, jonka se tekee vaikka unissaan. 

Luoksetulo 10

Perus-Rauhaa!

Noutoesineen pitäminen 10

Saattoi ihan vähän muljuttaa suussa kapulaa, mutta en ole ihan varma. 

Kauko-ohjaus 9

Ei olla koskaan tehty niin pitkältä matkalta. Tuli mulle vähän yllätyksenä, miten pitkä se matka onkaan. Rauha ei noussut ihan kunnolla pystyyn istumaan tämän takia, vaan jäi semmoiseen lösöistuntaan. :D

Estehyppy 8

Annoin hyppy-käskyn jälkeen sivu-käskyn. Ei olisi kyllä tarvinnut, mutta kunhan varmistelin. 

Kokonaisvaikutus 8½

Pisteitä laski haukkuminen kehään tullessa (Mut hei tällä kertaa se loppu sit siihen!). Tuomari (joka meillä myös usein kouluttajana ollut) sanoi, että minun pitää parantaa sosiaalisen palkan merkitystä Rauhalle. Nyt se vain hiukan ilostuu, mutta sen pitäisi riemastua. Kun katsoin muiden suorituksia, niin huomasin, että tosiaan, Rauha vain heiluttaa häntää kun minä kehun sitä, mutta useat muut koirat hyppivät ja pomppivat ja ihan riemuitsivat niistä ohjaajan kehuista. Mutta miten saada sosiaalinen palkka koiralle tärkeämmäksi? Vinkkejä otetaan vastaan. :D

Pisteitä Rauhalle kertyi siis yhteensä 174,5 ja samalla alokasluokan voitto ainoalla ykköstuloksella. Alokasluokassa oli 4 koirakkoa. 

Kuvia tai videoita ei kisoista nyt ole, joten postauksen kuvapuolta pääsee edustamaan otokset Rauhasta ja Tinosta eiliseltä metsälenkiltä. Kuvat on ottanut Tinon omistaja Veera Hujanen. Ei tietenkään molemmat voi yhtäaikaa katsoa kameraan.

Vapulta

Minä palasin Oulusta ja Rauha on edelleen hengissä. Janin mukaan Rauha on ollut oikein nätisti kylässä. Hiljaa ja huomaamattomasti. Hyvä niin. Koirista se ei ollut kuulma lenkillä piitannut mitään, mutta joillekin ihmisille oli haukkunut. Outoa. Minun kanssa ei ole moista esiintynyt.

Rauhan juoksuja odottelen edelleen. Rauha merkkailee kuin viimeistä päivää. Joka nurkalle pitää sihauttaa ja vähän outo se on muutenkin ollut. Haluaan tulla kokoajan pussailemaan ja häntä heiluu paljon. Rauha ei yleensä ole mikään hännän heiluttelija. Lenkilläkin, kun ohitetaan toisia koiria, Rauhalla häntä heiluu alhaalla ja korvat menee ihan luimuun ja se ottaa oikein mielistelevän ilmeen. Parempi tämä tietysti kuin haukkuminen tai pöhinä. Voisi kyllä nyt aloittaa jouksunsa, sillä ilmoitin Rauhan tokokokeeseen kesäkuun lopulle, että silloin ottaisin mielelläni ihan juoksuttoman koiran. 

Eilen käytiin treenailemassa tokoa omatoimisesti muutaman treeniryhmäläisen kanssa, kun ei aattona päästy minun menojen takia treeneihin. Otettiin meidän treeniporukasta myös vappuhenkinen kuva. :) Treenin jälkeen käytiin vielä lenkillä metsässä Ansa-labbiksen ja Reetu-mudin kanssa.

Reetu, Rauha, Brando ja Ansa vappufiiliksissä. (c) Anniina Saarikoski

Wihii!

Kaikki postauksen kuvat (c)Riina Korhonen

Jihuu, me päästiin HuPu:n agilityn alkeiskurssille kesäksi. Kurssi alkaa toukokuun alussa ja kestää elokuuhun asti. Tänään oli hallittavuus testi ja minä olin ihan painessa siitä. Minulla oli Rauhalle vaikka mitä eri herkkuja, jotta voisin sitten vaikka vaihtaa, jos näyttäisi, että Rauhaa ei vaikka nakki kiinnostakaan. 

Hallilla minua odottikin positiivinen yllätys kun moni oli perunut tulonsa hallittavuustestiin ja yksi koirakko ei muuten vain ilmaantunut paikalle. Meitä oli testissä yhteensä neljä, joten kaikki testiin osallistuneet pääsivät kurssille. Oli kyllä hiukan ylivarustautunut olo kaikkine nakkeineni sun muiden juttujen kanssa, mutta mitäpä tuosta, kunhan päästiin mukaan. :) Testi meni muuten hyvin, mutta kun jätin Rauhan luoksetuloa varten istumaan paikalleen, se ryökäle meni maahan. En viitsinyt siinä testissä alkaa sitä hinkuttamaan, niin pitääpä ottaa näitä istumaan jääntejä toko-treeneissä, vaikka omasta mielestäni olen kyllä niitä paljon tehnytkin. Jospa Räyhis ei uusisi tätä sunnuntain möllitokoissa. 

Eilen toko-treeneissä Riina otti kuvia, ja niinpä meistäkin on nyt Rauhan kanssa muutama treenikuva! Otettiin paljon pyllynkäyttöharjoituksia, joten kuvat on sen mukaisia. 

"Ai näinkö sitä peppua heilautellaan?"

Voi sitä söpöyden määrää, kun Rauha tajusi, että meitä kuvataan. <3 :)

Ennen treenejä käytiin Riinan ja Dannyn kanssa pienelle metsälenkillä. Rauha päätti sitten pelätä ja pakoilla Dannya oikein urakalla. Kun Danny juoksi päinkään, alkoi neiti kiljua. En ymmärrä. Aina Rauha on vähän Dannya varonut, mutta on se ennen sentään leikkinyt. Ilmeiseti Rauha on nyt liittänyt Dannyn johonkin ikävään kokemukseen, vaikka ei Danny ole koskaan vihamielinen Rauhaa kohtaan ollutkaan. :(

"Apua! Apuaaa!"

Rauha löysi kepin, jonka Danny kävi siltä varastamassa.

 Tässä kuvasarja kuinka  Rauha koettaa saada keppinsä takaisin:

"Mitäs Danny duunaa?"

"Käynpäs vilkaisemassa!"

"Hei! Mun keppi!"

"Jos minä sen ihan varovasti tuosta nappaan."

"Ou nou.."

"Pakoooon!"

Raumal ja Turus

Perjantaina ajeltiin Rauhan kanssa Raumalle, josta tänään palattiin. Pääsin tapaamaan Raumalla asuvaa ystävääni, ja samaan syssyyn käytiin myös Turku KV:ssa moikkaamassa Rauhan siskoa ja veljeä. 

Matka meni ihan hyvin, mutta Rauha ilmeisesti stressasi uutta ympäristöä jossain määrin, sillä se taantui käytökseltään joissain tilanteissa. Pahin oli varmasti sen remmirähinä. Täällä Kuopiossa ohituksen onnistuu jo suurimmaksi osaksi ihan hyvin, mutta Raumalla kaikki kaukanakin olleen koirat piti haukkua. Myös näyttelyssä Rauha räkytti ja mikä hassuinta, eräs jo unohdettu tapa nousi uudelleen pintaa, nimittäin imurin kimppuun hyökkäily. Huoh. No pitää nyt toivoa, että kun päästiin kotiin ja stressi hellittää, niin voidaan jatkaa siitä mihin oltiin jo aiemmin päästy. 

Kaverillani on blogissa aiemminkin vieraillut Vili-corgi. Vili on kiltti poika, ja Rauha käytti tätä heti toisena iltana häikäilemättömästi hyväkseen ja oli sitä mieltä, että Vilihän ei saa sohvalle tulla. Ilmeisesti sunnuntaina kuitenkin Vili ja Rauha oli käynyt jonkinlaisen keskustelun, sillä silloin Rauha oli jo solidaarisempi. Jotain edistyksellistäkin tapahtui, sillä maanantaina Vili söi kupillaan ja Rauha vain katseli muutaman metrin päästä, eikä yrittänytkään ajaa Viliä pois ja omia ruokaa. Leewinhän Rauha ei anna syödä lainkaan ja koirat on ruokittava aina eri huoneissa, joten tämä oli ihan hurjan hieno juttu meille. Rauha kyllä selvästi dominoi Viliä kuitenkin kokoajan, niin että jos Vili esimerkiksi käveli suoraan eteenpäin, saattoi Rauha asettua siihen tielle poikkiteloin seisomaan ja tuijottamaan, niin että Vilin piti kiertää Rauha. Loppua kohden aina kun Rauha haki Viliä leikkimään, Vili alkoi jo näyttää siltä, että "ei kai taas..". 

Vili

Kaverini talon vieressä oli mukava pikkuinen metsä jossa käytiin joka päivä koirien kanssa lenkillä. Maasto oli monipuolista ja koirat kyllä ottivat siitä kaiken irti. Tällainen mullekin tänne Kuopioon, kiitos.

Maastomakkara asemissa. 

Reissun koiramaisin puoli taisi kuitenkin olla se Turku KV -näyttely, jossa nähtiin myös Rauhan veljeä Latea ja siskoa Sulua. Minä olin ilmoittanut Rauhan vielä junnuihin, mutta sisaruksen kisasivat jo nuorten luokassa. Rauha esiintyi junnu kehässä nätisti ja saalistikin elämänsä ensimmäisen erinomaisen. Kilpailuluokassa Rauha sijoittui kolmanneksi kolmesta ERI:n saaneesta junnunartusta. Tuomari katsoi tarkasti koirien ilmeitä kilpakehässä ja Rauha ilman muuta oli liimannut korvansa niskaan, eikä suostunut näyttämään niitä kertaakaan, mikä oli aika hyvä syy sille, miksei oikein pärjätty. Voihan nenä, tai siis korvat. :D

Tuomarina oli itävaltalainen Susanne Naprwanik ja arvostelu oli saksaksi. Siksi en edes yritä kirjoittaa sitä tähän alkuperäisenä, mutta sain onneksi siihen myös suomennoksen, jonka mielelläni jaan, sen verran mukavan arvostelun Rauha sai:

"17 kk. Oikean muotoinen, femiininen narttu. Hieman leveät ja hieman liian vähän taittuneet korvat. Oikea purenta. Erittäin kaunis ylälinja. Hyvä rinta ja rinnan syvyys. Oikeanlaiset kulmaukset. Oikean muotoinen ja pituinen häntä. Kauniit liikkeet. Rodulle tyypillinen turkki." JUN ERI/3

Rauha kehässä. (c) Suvi Lehto

(c) Suvi Lehto

Sisarukset nappasivat molemmat EH:t nuorten luokasta, joten ihan mukava saldo päivälle. Ainakin meille sen Kajaanin H:n jälkeen. Nyt kun näin noita Rauhan siskoa ja veljeä, niin pitää kyllä sanoa, että ovat nämä sisaruksen hyvin erilaisia keskenään. Late-veljen ja Rauhan välillä en nähnyt äkkiseltään muita yhtäläisyyksiä kuin vähän luisun lanteen. Sulu-siskolla on samanlainen pää kuin Rauhalla, mutta vartaloltaan se on paljon vahvempi rakenteisempi ja suurempi kuin minun pikku tirriäiseni. Luonteeltaan Rauha vaikutti paljon vilkkammalta kuin sisaruksensa. Late-veli oli perusrauhallinen colliepoika, joka chillaili hiljaa häkissään, ja ei kyllä turhia hötkyillyt sen ulkopuolellakaan. Sulu-sisko vaikutti hiukan varovaiselta uudessa tilanteessa, ja sekin kovin mielellään oleili häkissä. Sulu on lisäksi kuulma todella ihmisrakas ja läheisyydenhaluinen, mitä Rauha taas ei todellakaan ole. Rauha vaikutti siltä jokaisen sisarusparven täydentävältä rämäpääsiskolta, sinne tänne sinkoillessaa. Räyhis koitti hyppiä kaikkien päälle ja päästä tutustumaan kaikkiin. Ja ääntä riittii kyllä ihan sisaruksienkin edestä. Ehkäpä minunkin pitäisi vain hankkia se häkki, kun sitä olen jo niin pitkään suunnitellutkin. 

Rauha, Late ja Sulu. (c) Satu Taipale-Salminen

(c) Satu Taipale-Salminen

Vuoden eka esineruutu ja pikku-Tino

Kennelliitto oli nopea, ja Rauhan lonkkatulokset tuli jo tänään! Lonkat B/C ja kyynärät 0/0. Hain myös maanantaina Rauhan kuvat eläinlääkäriasemalta itselleni. Kyynärkuvat tuskin ovat kovin kiinnostavat, mutta tässäpä lonkat.

B/C

Nyt kun olen tässä muitakin lonkkakuvia katsellut ja selaillut, niin pitää sanoa, että olen minä niissä rumempiakin C-lonkkia nähnyt. Näillä mennään, ja en tule kyllä noilla lonkilla rajoittamaan Rauhan elämää mitenkään. Parempi vaan, että tyttö saa hyvän lihaskunnon, niin aina vain vähenee mahis siitä, että lonkat koskaan Rauhaa vaivaisi. 

Tänään on ollutkin touhukas päivä. Kävimme aamupäivällä tapaamassa Kuopioon rantautunutta nahkapoikaa, 3,5kk:n ikäistä Tinoa. Rauha tykkäsi Tinosta suunnattomasti ja ihan nätisti nahkiaiset leikkikin muuten, mutta välillä kun Rauha sai oikein kovia hepuleita, se jyräsi Tino-paran ja Tinoa vähän hirvitti. 

Tinon tapaamisen jälkeen jatkoimme Rauhan kanssa matkaa kohti Pikku-Neulamäkeä, jossa lenkkeilimme Annen, Mainin ja Tessun kanssa ja teimme myös vuoden ensimmäiset esineruudut. Sulaa paikkaa oli vaikea löytää, sillä täällä on vielä melkoisesti lunta, mutta kun muissakin blogeissa on päästy jo maastokausi korkkaamaan, niin kyllähän meidänkin piti! Video on kuvattu minun kameran röhjäkkeelläni, joten laatu on sen mukainen. Kiitos kuitenkin Annelle kuvaamisesta. 

Nyt vain odotellaan, että lumet sulaisi vähän paremmin täältäkin, ja pääsisi taas touhuamaan jäljen ja esineiden parissa.

Ensikosketus rally-tokoon.

Menetin tänään rally-tokoneitsyyteni. Mentiin vapaahallitreeneihin, ajatuksena treenailla tokoa, mutta koska sinne oli rakennettu rallykenttä, niin pitihän sitä tietysti käydä kokeilemassa. Pitää myöntää, että olen aiemmin katsonut koko lajia vähän alaspäin, "joku tommonen hömpötys", mutta nyt kun sitä itse Rauhan kanssa kokeilin, niin sehän oli oikeasti hauskaa! Ihan toisella tavalla kivaa kuin toko. Varsinkin kun minä en oikein tiennyt mitä kaikki ne kyltit tarkoitti, niin sitten keksittiin Rauhan kanssa lennosta omat suoritustavat! :D Kysyin kyllä sitten vuoron päätyttyä, että miten ne olisi pitänyt suorittaa, ja ei me ihan kamalan väärin oltu tehty. Jotain piiiikkkkku vikoja vain, kuten että kyltit jää suorittaessa vasemmalle ja aina kun näkyy kyltissä sellainen punainen istu-merkki, pitää liike aloittaa perusasennosta. 

Haluaisin aloittaa Rauhan kanssa tokon ohelle jonkin toisenkin ympärivuotisen hallilajin. Agilitykin kiinnostaisi, mutta mikäli Rauhalla on huonot lonkat tai emme pääse millekään alkeiskurssille, voisi rally-tokosta tulla jopa meille toinen laji. Sitä olisi ainakin helppo harjoitella ihan kotona. 

Tässäpäs vasta mietittävää. Toivon mukaan saan vastauksia agilityn suhteen tässä kevään aikana, ja sitten voi tehdä isompia päätöksiä. Vielä loppuun muutama Annen ottama kuva eiliseltä lenkiltä.

Voi Tessu. :D (c) Anne K.

(c) Anne K.

(c) Anne K.

(c) Anne K.

(c) Anne K. 

Tyttöjen juttu

Rauha oli eilen melkoinen jääräpää, ja minulla meenasi mennä totaalisesti hermot. Toisaalta syy saattaa olla siinä, että tyttönen tekee vissiin toisia juoksujaan. Rauha aloitti merkkailemaan torstaina, josta aloin jo aavistella juoksujen olevan lähellä. Tavallisesti Rauha liruttaa kaiken aina heti lenkin alussa. 

Tänään sitten oltiin lenkillä Mainin ja Tessun kanssa, ja Tessu oli melko ihastunut Rauhaan, ja kokeili vähän väliä mahiksiaan päästä selkään. Tessu on leikattu, joten mitään hätiä ei ollut, vaikka Rauha olikin ihmeen kiltti. Yleensä, jos uros nostaa edes leuan takapuolen päälle, antaa Rauha hammasta varsin kaunistelematta. Toisaalta Tessu on tietysti tuttu kaveri, ja leikattuna ei edes haise varsinaisesti urokselle, joten siksikin Rauha varmaan kohteli Tessua niin nätisti. 

Tyttö maassa! Tessu käyttää tilaisuutta hyväkseen. :D

Nyt sitten odotellaan, milloin alkaa tiputtelu, ja kuinka kauan se tällä kertaa kestää!

P.S. Jos jollekulle on tullut jo uusin Collie-sanomat, niin sen kannessa saattaanee näkyä tutut pyllyt! Minä vielä omaa kappalettani odottelen.