Treenikauden päätös

Tällä viikolla loppuu meillä kesäkausi niin agilityn kuin tokonkin saralla ja ensi viikolla starttaa sitten syyskausi. Varmaan aika monella muullakin menee kaudet näin. Meille tuotti toko ja agility hiukan pään vaivaa, kun syyskaudella molemmat siirtyisivät nyt sitten sunnuntai-iltaan. Toisesta oli siis luovuttava ja päätin tietenkin jatkaa agilityn parissa, koska ryhmäpaikka oli niin kiven alla ja agilityä on paljon haastavampi treenata yksin. Meillä alkaa nyt siis alkeis- ja keppikurssin perään jatko- ja kontaktikurssi, mikäli vain osallistujia on tarpeeksi. Toivottavasti on, sillä kovasti haluaisin agilityä jatkaa. 

Tokon ryhmäpaikastamme jouduin siis luopumaan, mutta ehkä mahdollisesti KPSH:lle on tulossa myös yksi arki-iltaryhmä, joka treenaa läheisessä hallissa. Jos se järjestyy, niin koetamme päästä Rauhan kanssa sinne mukaan. Sitten vaihtuu treeniporukka, mutta se voi olla Rauhalle ihan hyvää harjoitusta. Ja minulle myös! :D 

Nyt siis jännityksellä odotan, miten syyskauden treenit lutviutuvat. Parhaassa tapauksessa meillä jatkuu sekä agility, että toko kerran viikossa niin kuin tähänkin asti. Olisi huippua.

(c) Anne Kylmäoja

Hermolomalla

Kisaputken loputtua Rauha pääsi viikonloppuna ansaitulle hermolomalle Iisalmeen. Kävimme metsässä lenkillä ja heitimme myös molemmat Rauhan kanssa talviturkit lauantaina. Rauha ei ole lähtenyt uimaan koko kesänä, mutta nyt kun itse kävin ensin uimassa, niin sitten sain talutettua Rauhankin pannasta järveen. Kun epävarmuus uimista kohtaan saatiin murrettua, uiskenteli Rauha kepin perässä jo ihan itsekseenkin kuin vanha tekijä. Pitää käydä heti ensi viikolla uudestaan uittamassa Rauhaa, jottei uimisen mukavuus pääse taas unohtumaan. 

Viikonloppu sujuikin Rauhan osalta lekotellessa. Ainut mikä häiritsi Rauhan rentouttavaa hermolomaa, olivat ruoka-ajat. Rauha on edelleen todella älleä ruuistaan, ja kun ruoka-aika alkoi lähestyä, Rauha alkoi rähistä Leewille ja kulki sen perässä kokoajan painostamassa sitä. Koirat ruokitaan tottakai eri huoneissa. Ei Leewi suostuisi edes syömään, jos Rauha on näköetäisyydellä. Niin tassun alle on vanha pappa joutunut. 

Välillä Leewi innostuu leikkimään Rauhan kanssa.

Mörkösieni.

Ilmeikästä menoa jäällä

Pääsin tänään lähtemään töistä aikaisin. Käytiin sitten leikkimässä Rauhan kanssa jäällä, ja kun sää oli mitä parhain, päätin ottaa muutaman valokuvankin samalla. Pitkään aikaan kun en ole itse kuvia ottanut, niin nyt oli sittan kamalan vaikea karsia mitään pois. Tässäpä siis oikein monipuolinen kattaus collien ilmeitä juuri äsken pihalla napsittuna.

Taustalla näkyvä lumipallokin on minun ja Rauha tekosia. Käytiin pyörittelemässä se viime viikolla. Tai no, minä pyörittelin ja Rauha koetti vain rikkoa sitä. 

Välillä piti tuijottaa ohikulkevia ihmisiä, vaikka eipä ne kauaa jaksaneet kiinnostaa, kun oli noin kiva lelu mukana. 

Rauhan ilme kertoo hyvin, mitä mieltä se valokuvaamisesta oli. Taustalla näkyvä varjo avaa tilannetta. 

Tassun jälki.

Vuosi 2014

Vuosi alkaa olla jo lopuillaan, joten on aika tarkastella, kuinka me Rauhan kanssa selviydyimme viime joulukuussa asettamistani tavoitteista! Arvioin onnistumistani asteikolla: Check! (toteutui) Jaa-a. (toteutui osittain) Nope.(ei toteutunut)

- Tavoite nro 1: Tulla kunnolliseksi koirakansalaiseksi. 

• Sisäsiisteys Check!
• Nätti remmikäytös Jaa-a. Tämä oli jo jossain vaiheessa kunnossa, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana on otettu takapakkia, ja minun on pidettävä koiria ohittaessa Rauha todella tarkasti hallinnassa, ettei se ala hillua tai haukkua. Lisäksi viime viikkoina myös vastaan tulevat ihmiset ovat jostain syystä alkaneet kiinnostaa ja Rauha koettaa välillä ohimennen nuuskaista ohikulkijoiden housuja...
• Ystävällinen ja rohkea suhtatuminen vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Jaa-a. Tämä on toteutunut mielestäni niin hyvin kun se on Rauhan kanssa voinut toteutua. Rauha on kuitenkin pidättyväinen ja ei se tule muuksi muuttumaan. Ymmärrän nyt enemmän, ja en enää odota, että Rauhasta koskaan tulisi vieraat häntä heiluen ovella pussaileva kaikkien kaveri. Ehkä jopa parempi näin. :D
• Irti pysyminen  Check!
• Yksin kotona oleminen työ-/koulupäivän ajan Check!
• Ystävyys Karvisen kanssa Jaa-a. Viimeksi eilen nuo nukkuivat vieretysten sohvalla, niin että Rauhan pää oli Karvisen pyllyä vasten. Viimeksi tänään Karvinen läppäisi Rauhaa nenään, kun Rauha tunki liian lähelle. 
• ja kaikki muu perusarkikäytös kuntoon! Jaa-a. Muuten ei nyt tule mieleen suurempi ongelmia arjessa, mutta Rauha hyppii tuttuja ihmisia vasten helposti innostuessaan. Lisäksi kaikelle uudelle ja kummalle pitää puhista. 

"Olen rauhallinen ja kiltti tyttö"

"Ulkonakin aina tosi fiksu ja sievä"

"Tai no en ehkä ihan aina"

- Tavoite nro 2: Terveys kuntoon. 

• Madotukset Check!
• Rokotukset kuntoon Check!
• Sydämen sivuäänestä eroonpääsy/sydämen tutkinta, mikäli ääni ei häviä kesään mennessä Check!
• Yritetään vältellä onnettomuuksia! Check!

Hampaat tuotti välillä pään vaivaa.

Mutta onnettomuuksilta vältyttiin!

- Tavoite nro 3: Aloitetaan tottelevaisuuskoulutus. Eli siis tokon ALO-liikkeiden opettelu. Toivottavasti päästään myös jollekin kurssille tai treeniryhmään kesällä/syksyllä.  Check! Meni hyvin. Keväällä käytiin KPSH:n pentukurssi, josta jatkettiin suoraan KPSH:n TOKO:n ALO-kurssille, joka kestikin koko kesän. Kurssin loppuessa päästiin viikottain treenaavaan KPSH:n ohjattuun TOKO-ryhmään mukaan, ja siellä tarkoitus jatkaa ensi vuosikin! Kävimme myös tavoitteettomasti yksissä möllitokokisoissa hakemassa II-tulos. Lisäksi ollaan käyty treenailemassa omatoimisissa treeniryhmissä ja collie-yhdistyksen alaosaston treeneissä.

"Opin makoilemaan sohvalla!"

"Opin kiusaamaan Leewiä!"

"Ja opin syömään keppejä!"

- Tavoite nro 4: Kehäilemään! Olisi kiva päästä nyt alkuun pääasiassa mätsäreihin, mutta toivon mukaan päästään korkkaamaan myös parit viralliset näyttelyt. Tuloksissa ei ole mitään tavoitteita, kuhan nyt käytäisiin näytillä. Check! Mätsäreitä kierrettiin yhteensä pyöreät kymmenen kappaletta! Näyttelyissäkin käytiin, kahdesti pentuluokassa ja kerran junnuissa hakemassa se EH. 

Tavoitteiden lisäksi ollaan touhuiltu muutakin ekstraa ja vuosi on ollut tosi mukava! Kävimme Rauhan kanssa kesällä yhden jälkikurssin, mutta se tapa jäljestää ei ollut ihan meidän juttumme, joten syksyllä kävimme jälkileirillä ja osallistuimme alaosaston jälkipäivään. Saatiin innostusta ja apua jäljestykseen ja sitä on nyt vähän treenailtu pitkin syksyä. Käytiin myös paimennusleiri, joka oli todella antoisa ja syksyllä Rauha suoritti hyväksytysti paimenkoirien taipumuskokeen. Kokeilimme myös pallopaimennusta ja tarkkuusetsintää ja kävimme tutustumassa vinttikoirien juoksukilpailuihin epävirallisissa kisoissa! Lisäksi olemme lenkkeilleet satoja ja taas satoja kilometrejä ja tavanneet kymmeniä uusia koiratuttavuuksia. Rauha on juossut ja paininut, ilostuttanut ja vihastuttanut. Kotona on köpsötetty yhdessä sohvalla monia iltoja. Ja kaiken kaikkiaan ollaan varmasti molemmat tyytyväisiä tähän vuoteen. Ensi vuodellekin on suunnitelmia, mutta esittelen ne sitten toisessa postauksessa.

Ensivuoden suunnitelmia odotellessa!

Pitkästä aikaa kirjoittelen, mutta eipä ole oikein mitään kerrottavaa. Minä olen touhunnut itse monen näköistä, mutta Rauhan elämässä ei ole mitään erikoista tapahtunut. Lenkkeilyä ja löhöilyä. Hienosti alkanut jälkiurammekin töppäsi tähän pimeyteen. Kun tulen töistä neljän jälkeen, on jo niin pimeää, ettei nähdä jäljestellä.

Tokoa ollaan jaksettu pikkusen treenailla ja Rauha onkin kehittynyt sillä saralla jonkin verran. Pitäisi kuvailla joskus meidän menoa, mutta tuo pimeys haittaa vähän sitäkin.

Loppuun muutama otos Rauhasta eräänä lumisena päivänä metsässä.

Tänne ei kuulu mitään erikoista, joten ajattelin kevennykseksi tulla jakamaan pari turhake videota. 

Rauhan juoksut jyllää edelleen. Tiputtelua oli eilen vielä vähän, mutta tänään ei ole enää ollut, eli neiti taitaa olla nyt juuri hyvässä astutusvaiheessa (=kierretään uroskoirat niin kaukaa kuin voidaan :D). Eilen käytiin metsässä lenkillä Tyyne-dopperin kanssa. Rauha ja Tyyne ovat aiemmin tulleet ihan hyvin juttuun ja vauhtia on riittänyt, mutta nyt, ilmeisesti juoksujen takia, Rauha oli ihan alakynnessä. Tyyne pyöritteli Rauhaa ympäri metsää kuin vanhaa villasukkaa. Rauha on tosiaan ollut nyt juoksujen aikaan hirveän rauhallinen ja jopa väsynyt. Jospa energisyys edes hieman palaisi juoksujen jälkeen, sillä oli tuo eilinen lenkki melko säälittävä, kun Rauha vain luikki karkuun, kun Tyyne yritti haastaa sitä painimaan. Toisaalta taas aivan ihanaa, kun pystyy nyt jättämään Rauhan paljon huolettomammin odottelemaan vieraisiin paikkoihin, ja se vain köllähtää makoilemaan. Eilenkin tehtiin Tyynelle jälkeä, niin vaikka Tyyne haukkua hurjana viereisessä puussa, Rauha vain istuskeli ja odotteli hiljaa omaan puuhunsa sidottuna. :)

Mutta tässäpä nämä meidän videokevennyksemme:

Opeteltiin viime viikonloppuna Petsien temppurinkiä varten uusi temppu. Harjoteltiin tätä vain kahtena päivänä, joten ei todellakaan näytä vielä siltä kuin pitäisi. Oli vain vähän kiire, kun "palautuspäivä" oli jo tiistaina. Valitettavasti Youtube reistaili ja ei saatu temppua lopulta edes palautettua, mutta laitan tämän videon edes tänne. :D

Puhaltelin Rauhalle eilen saippuakuplia. Se ei aluksi nähnyt niitä, mutta kun kuplat alkoivat särkyä se kuuli ne, ja sitten vasta tajusi, että "hei täällä lentää jotain!". En edes tiedä miksi videoin tämän, mutta tässä se nyt on. :D

p.s. Me ilmoittauduttiin ensi viikonlopuksi dopperiyhdistyksen pk-leirille, kun ei juoksujen takia päästy omalle collieleirillemme. Luvassa ainakin jälkeä ja tottista! 

Tassuhaava

Rauhan "mahatauti" meni onneksi ohi päivässä, mutta jotta ei olisi liian mukavaa, huomasin heti perään Rauhan tassussa jonkilaisen haavan. Haava on varpaiden välissä, joten en olisi edes huomannut koko haavaa, jos Rauha ei olisi nuollut sitä niin antaumuksella. Ostin puhdistusainetta ja suihkuttelin sitä haavaan. Rauha aristaa haavaa kyllä tosi paljon ja puhdistusainekin varmaan kirvelee ikävästi, joten puhdistaminen on melkoista taistelua. Nuoleminen on nyt kuitenkin vähentynyt paljon, en ole nähnyt Rauhan nuolevan haavaa enää pariin päivään, joten jospa se olisi parantumaan päin. 

Muutenpa meillä on nyt mennyt ihan hyvin. Niin no, paitsi että Rauhasta on tullut kamalan omiva ruokansa suhteen. Tultiin eilen Iisalmeen, ja kun ruokin Rauhan ja Leewin yhtäaikaa, joudun kokoajan valvomaan, että Leewikin saa syödä. Myös kotona Kuopiossa sattui konflikti toissapäivänä, kun annoin Rauhalle rustoluun. Karvinen yritti päästä nuuskimaan, minkä herkun Rauha olikaan saanut ja Rauhapa hyökkäsi sitten Karvisen päälle. Karvinen säikähti ja ampaisi kirjahyllyn alle piiloon. Olipa tosi kiva jättää ne kahdestaan kotiin työpäivän ajaksi, mutta onneksi, kun tulin kotiin iltapäivällä, olivat ne jo unohtaneet riitansa ja kaveerasivat taas tuttuun tapaan. 

No mut siis MUUTEN on menny ihan hyvin. Jäljestyksen alkeiskurssi loppui tällä viikolla, ja päätettiin, ettei mennä jatkokurssille, sillä jo noissa alkeisasioissa on niin ohjaajalle kuin koirallekin opettelemista tälle kesälle. Tokon alkeiskurssin vika kerta on ensiviikolla ja olen laittanut "hakemuksen" jatkopaikkaa varten. Ilmoitin Rauhan Sawo Showhun lauantaille, jonne ei kyllä ole mitään tavoitteita, mutta kyllähän sitä kotikaupungin näytelmiin on mentävä.

Mutta tässäpä taisi olla viimeisen viikon merkittävämmät tapahtumat. Mulla menee paljon aikaa töissä ja Rauha on päivät yksin kotona. Jätän sille aina jonkin pahvin, jota se saa repiä.

p.s. Rauha esiintyy uusimmissa collie-sanomissa. Sivun 106 vasen alanurkka! :D

Jälkivideo vaikka väkisin

Minulla on ollut pakkomielle siitä, että haluan lisätä seuraavaan postaukseen videon Rauhan jäljestyksestä. Onni ei ole kuitenkaan ollut puolellani, milloin on satanut niin kovaa, etten ole halunnut roeta kuvaamaan, tai sitten olen vain aina unohtanut kameran kotiin. Tänäänkin käytiin tekemässä metsässä melko pitkä jälki, ja tottakai huomasin kameran puuttumisen juuri silloin kun aiottiin se jälki sitten suorittaa. Halusin kuitenkin tulla päivittämään blogia, ja koska haluan liittää tähän nyt sen jälkivideon, tein sen tuohon meidän pihaan. :D Jälki on tosi lyhyt, koska olemme ottaneet vasta suoria jälkiä (ensi viikolla on vuorossa käännökset! :O ) ja täällä ei oikein ollut tilaa pidemmälle. Jälki on noin 4 h vanha. Meidän jäljet aina lähtee kannelta ja päättyy purkille. 

Näin yleisesti meille ei kuulu mitään erikoisempia. Minulla menee päivät 8-16 töissä ja illalla sitten touhuillaan Rauhan kanssa. Ollaan käyty metsässä juoksemassa, jäljestetty ja otettu vähän tokojuttuja. Koirapuistossakin käydään aina silloin tällöin. Meidän lähipuistossa käy paljon pentuja, ja siellä ollaan monet hyvät leikit saatu pystyyn. Aloitettiin myös viime viikonloppuna uusi harrastus: uiminen!  Ostin Rauhalle pelastusliivit ja kannoin sen mukanani järveen, mistä Rauha sitten polskutteli rantaan. Ei Rauha tästä uudesta jutustamme vielä kovin paljoa innostunut, mutta ei se pyrkinyt järvestä poiskaan. Räpiköi kepin perässä ja antoi minun kantaa itsensä nätisti aina sitten syvemmälle. 

Millähän ilveellä tämän "joku on tulossa koirapuistoon!"-ryhdin saisi mukaan näyttelykehiin. :D

Näin meillä tällä hetkellä

Ajattelin kirjoitella taas vähän meidän perusarjesta. Idea tähän syttyi tänään aamulenkillä, kun Rauha käyttäytyi niin mallikelpoisesti kaikissa koirien ohitustilanteissa. Vaikea uskoa, että vielä viikko sitten Rauha piti istuttaa ja rauhoitella jokaista ohistusta varten, jottei se aloittanut huutokonserttoa. Nyt viimeisen viikon aikana on tähän tullut muutos kuin tyhjästä. Lenkillä Rauha kyllä jo kaukaa katselee kiinnostuneena vastaan tulevia koiria, mutta ohi mennään hiljaa ja hihna löysällä. Muutamia poikkeuskoiria vielä löytyy, joiden kohdalla hihna kiristyy, mutta suu on pysynyt kiinni nyt erittäin hyvin. Mikä lie Rauhan päässä nahsahtanut, kun tajuaa pitää suunsa nykyään kiinni. Tai sitten tämä on vain joku mukava vaihe, ja heti seuraavalla lenkillä ollaan taas haukkumassa vastaantulijat. :D

Täysin sisäsiistihän Rauha on ollut jo yli kaksi kuukautta, joten sitä ei enää tarvitse miettiä. Rauha pystyy pidättelemään ainakin sen 12 tuntia, sen pidempiä aikoja ei olla edes kokeiltu, eikä minusta koiran tarvitse kuin pakon edessä joutua pidättämään yhtään sen kauemmin. 

Myöskin yksinolot sujuu hyvin, mitä nyt Rauha kantelee kenkiä eteisestä olkkariin pitkien päivien aikana. Samoin jos unohtaa roskapussin eteiseen lähtiessä, niin se on aivan varmasti leviteltynä olkkariin palatessa. Ei siis pidä jättää mitään ylimääräistä lattiolle, niin ei ole yllätyksiä takaisin tullessa. 

Ruokinnan kanssa stressaan edelleen. Viimeisin Nutron penturuokasäkki loppui melkein kaksi viikkoa sitten, ja sen jälkeen ollaan tyhjennetty mätsäreistä voitettuja Pure Naturalin Mediun Adult säkkiä ja Royal Caninin penturuokasäkkiä. Aamulla ja illalla Rauha saa molempia vajaan desin, eli naksuja syödään päivässä ehkä joku 3,5 dl. Tämän lisäksi lisään aamu- ja iltaruokaan lihaa. Esim. tänä aamuna sai 100 g keitettyä seitiä naksujen joukkoon. Illaksi ajattelin sulattaa naudan mahaa. Aamuruokaan lisään myös aina pienen lorauksen lohiöljyä. Ruokailujen välissä annan Rauhalle noin joka toinen päivä vielä jotain ekstraherkkua, kuten rustoluun pakkasesta tai kuivatun siansaparon tai jäniksen korvan kaapista. 

Kokoajan silti tuntuu että ruuassa on jotain häikkää. Saako se kaiken tarvitsemansa? Saako se kaiken oikeassa suhteessa? Saako se liikaa ruokaa? Saako se liian vähän ruokaa? ÄÄH! Rauhan paino on noussut viimeisen kuukauden aikana kilon. VAIVAISEN KILON. Rauhalla on edelleen ihan hirveästi ylimääräistä nahkaa, se on takakorkea ja sillä on pieni pää, eli varmasti se tuosta vielä kasvaa (no tottakai se kasvaa, se on vasta 6 kk), ja minua hirvittää kokoajan, saako se kasvuunsa kaiken tarvittavan. Jos ruokinkin sitä väärin ja se kasvaa ihan solmuun. 

En myöskään tiedä, mitä ruokaa alkaisin Rauhalle syöttää, kun nuo palkintosäkit loppuu. Periaatteessa tuo Pure Natural vaikuttaa ihan kivalta, mutta toisaalta se Nutrokin oli ihan hyvää. Ostan varmaan sitä mitä halvimmalla saan. :D

Tämän vuoden näyttelysuunnitelmammekin on nyt päässäni selkiintyneet. Aion viedä Rauhan tänä vuonna 4 kertaa kehään, jos ei mitään yllättävää tapahdu. Kahdesti pentuluokkaan: ensin Collieiden sivuerkkariin Jyväskylään ja toisena Ristiinaan heinäkuussa, ja kahdesti junnuihin: Yhtenä päivänä Sawo Showhun elokuussa ja sitten vielä vuoden loppupuolella Jyväskylän KV:seen. Rauha on tällä hetkellä varsin huvittava ilmestys suurten takajalkojensa ja pienen päänsä kanssa, että en uskalla laittaa sitä Sawo Showhun kuin yhdeksi päiväksi. Lauantai olisi mukavin minun kannaltani, mutta silloin on varmasti eniten koiria liikenteessä. Olen yrittänyt tehdä päätöstä myös tuomarin mukaan, mutta kun yksikään tuomari sieltä ei sano minulle oikein mitään. Kuitenkin luultavimmin ilmoitan Rauhan lauantaille, koska perjantai on työpäivä ja sunnuntai on sunnuntai. :D  

Rauhan tekohymy.