Pötköpassi

Pari kuukautta sitten kirjoitin ostoksistani Oscarin tehtaanmyymälässä. Lihat oli siellä varsin edullisia, joten ostelin vaikka mitä ja tänä aamuna Rauha nassutteli poskeensa viimeiset jäljellä olleet rippeet naudan jauhelihasta. Pitää sanoa kyllä, että ihan kaikkiin ostoksiini en ollut tyytyväinen. Ensinkin kaikki liha + riisi-seokset tuntuivat olevan vain riisiä hiukan lihalla höystettynä. Naudanmaha-kanamix ei haissut millekään. Olen tottunut, että naudanmaha haisee, joten en ole aivan täysin vakuuttunut. Suurin pettymys oli lohi. Se oli hajutonta, vaaleaa ja kuivaa mössöä. Maukkaalta ostettuna lohi haisee oikeasti kalalle ja siitä oikein tihkuu sitä kalan rasvaa. Se rasva nimenomaan on se syy, miksi lohta Rauhalle niin usein syötän. 

Oscarin lohta

Oli Oscarin tuotteissa kuitenkin hyviäkin juttuja. joita aion kyllä vastaisuudessakin ostaa. Liha-riistaseos vaikutti oikein lihaisalta. Lisäksi Oscarin perusjauheliha on niin halpaa, että sitä tulee varmasti ostettua tulevaisuudessakin, vaikka se vähän kuivaa ja kiinnikeisen oloista onkin. Broilerikin oli ihan ok, vaikkakin niin samettiseksi mössöksi jauhettua, että olisi voinut sisältää oikeastaan mitä vain, enkä olisi huomannut.

Tänään kävin sitten cittarireissullani tutussa ja turvallisessa Mustissa&Mirrissä tarkoituksena hakea Rauhalle Maukkaan lohta. Sitä ei valitettavasti ollut pötkönä saatavana, joten ostin kalamix-pötköjä, sekä broilerin sydäntä, sisäelinseosta ja kivipiiraa. Kassalla mainitsin lohipötköjen puutteesta ja myyjä kysyi kelpaisiko Maukkaan lohikuutioit. Totesin, että olen niin kiintynyt pötköihin, että kuutioita en osta. Kommenttini innoittamana myyjä tarjosi minulle Maukkaan pötköpassia. Kun ostaa kymmenen pötköä, saa kaksi ilmaiseksi. Tottahan toki minä otin pötköpassin ja sainkin saman tien passiini 6 leimaa. Aikaa kerätä leimat on aina 2 kk, joten hyvinhän siinä ajassa 10 pötköä Rauhalle syöttää. 

Nyt on sitten kalamixpötkö jääkaapissa sulamassa. Huomenna pääsee testiin.
Kuva (c) Maukas.info

Oscar

Kuopiossa on kaksi tehtaanmyymälää, josta saa lihaa koirille, Best-in ja Oscar. Arvatkaapa mistä mä olen Rauhan lihat ostanut? No tietenkin Mustista ja Mirristä. Miksikö? No ei sille ole mitään järkevää syytä. En itsekään tiedä. 

Yritin viime viikolla päästä käymään Best-In:llä katsomassa, paljonko edullisempaa liha siellä olisi, mutta en löytänyt paikkaa millään. Luovutin, ja tänään lähdettiin sitten tarkastamaan tuota Oscarin tehtaanmyymälää. Sinne jopa löydettiin perille ja voi hurja. Lastasin korin ihan täyteen nautaa, sikaa, broileria, kalkkunaa, riistaa ja lohta, sekä joitain pakasteseoksiakin otin kokeiluun ja koko lysti irtosi mukaan alle 20 eurolla. Olin ihan ihmeissäni kun myyjä sanoi hinnan. Mustissa ja Mirrissä olisin maksanut tuplasti. Tarjolla olisi ollut vaikka mitä eri lihoja, esimerkiksi hevosta, lammasta ja hirveä, mutta jätin ne odottamaan seuraavaa kertaa. Nyt on pakastin täynnä ja ei tarvitse enää kysyä, mistä tulen tästä lähtien hakemaan Rauhalle lihat. 

Maha-lohi-kasvispötkö lähti kokeiluun! (c) www.elainruoka.fi

Takaisin linjoille

Hei vain. Meikäläinen oli viikon tuolla Kanarian lämmössä, ja Rauha äidin luona Iisalmessa, joten koirarintamalla ei ole mitään merkittävää tapahtunut. Viikko oli mennyt äidiltä ja Rauhalta oikein mukavasti. Välillä oli Rauha naapureita haukkunut, mutta muuten ei ilmeisesti ollut ongelmia. Äiti oli ruokkinut Rauhaa isolla kauhalla ja herkkujakin varmaan on tullut, joten Räyhis on lihonut viikon aikana puoli kiloa! :D Itseasiassa Rauha näyttää nyt paljon jämäkämmältä, joten taidanpa itsekin vähän nostaa annoksia. Tähän asti Rauha on syönyt päivässä 4 dl nappulaa ja 200 g lihaa, plus aina joko koulutusnameja tai sitten joku luu/sian saparo tms. Nostan nyt nappulamäärän 6 dl:aan ja katson mitä tapahtuu. Syöttöpossua tuosta ei ole tarkoitus tehdä, mutta näin tuossa juuri kuvan Rauhan sisko-tytöstä, joka on paljon massiivisempi kuin Rauha, niin pakko kai meidänkin on koettaa sitä massaa vähän kerätä. Jos Rauha lähtee lihomaan, niin sitten palataan takaisin entisiin ruokamääriin. 

Laitan vielä muutaman kuvan tuolta Kanarian reissulta, kun ei nyt muita kuvia ole jakaa.

Maukasta!

Mustissa & Mirrissä oli Maukas-pakasteruuat tarjouksessa: osta 5 ja saat 2 kaupanpäälle. 500g pakastepötkylät maksavat 2-2,5 euroa/kpl ja valikoima on suuri. Niimpä minä olin kuin lapsi karkkihyllyllä kun myyjän avustuksella valkkailin hyllystä 7 erilaista pötkylää Rauhalle maistiaisiksi. Valitsin sian ja broilerin sisäelimiä, sian sydäntä, kivipiiraa, kalkkunan jauhelihaa (luullista ja luutonta) ja lohta. heti kun tuo nauta-sikapaketti on tuolta syöty, niin Rauha pääsee maistelemaan uusia makuja. En vain osaa millään päättää mistä aloittaisin. :D

Myös Pure Naturalin 2 kg:n pussit olivat -50% alennuksessa, niin ostimpa sitten yhden Adult Medium pussin syötäväksi. 

Just eikä melkein sopi tämä satsi meidän pakkaseen. Kyllä tuohon toki vaikka toinen kerros menisi vielä päälle. :D Alempi lokero on täynnä rustoluita ja naudanmahaa, joten vain yksi lokero jää kokonaan meidän ihmisten ruuille. 

Rauha suosittelee!

Tyhjensin tuossa kamerastani kuvia, ja sieltä löytyi muutama otos viikonlopun herkuista. Lihaosastolla silmiini nimittäin osui alennuksessa olevat sisäelimet. Olen aina kuvitellut, että ihmisille myytävät sisäelimet olisivat jotenkin kalliita, mutta ei! Munuaisetkin ovat 5e/kilo ja nyt ne olivat vielä -30% alennuksessa, joten hintaa kahdelle munuaiselle (n. 400 g) tuli 1,5 euroa. Luin, että munuaset ovat vieläpä oikein ravitsevaa ja proteiinipitoista ruokaa koiralle. 

Viikonloppuna sitten Rauha herkuttelikin munuaisilla, ja voi nami kun oli namia. Munuaisten valmistus oli yksinkertaista, pilkoin, huuhdoin ja keitin ne, mutta keittämisestä syntyvä haju oli aivan kamala. Rauha kuitenkin tykkäsi, joten yritän suosia sisäelinten käyttöä Rauhan ruuassa vastaisuudessakin. :)

Yammy!

Näin meillä tällä hetkellä

Ajattelin kirjoitella taas vähän meidän perusarjesta. Idea tähän syttyi tänään aamulenkillä, kun Rauha käyttäytyi niin mallikelpoisesti kaikissa koirien ohitustilanteissa. Vaikea uskoa, että vielä viikko sitten Rauha piti istuttaa ja rauhoitella jokaista ohistusta varten, jottei se aloittanut huutokonserttoa. Nyt viimeisen viikon aikana on tähän tullut muutos kuin tyhjästä. Lenkillä Rauha kyllä jo kaukaa katselee kiinnostuneena vastaan tulevia koiria, mutta ohi mennään hiljaa ja hihna löysällä. Muutamia poikkeuskoiria vielä löytyy, joiden kohdalla hihna kiristyy, mutta suu on pysynyt kiinni nyt erittäin hyvin. Mikä lie Rauhan päässä nahsahtanut, kun tajuaa pitää suunsa nykyään kiinni. Tai sitten tämä on vain joku mukava vaihe, ja heti seuraavalla lenkillä ollaan taas haukkumassa vastaantulijat. :D

Täysin sisäsiistihän Rauha on ollut jo yli kaksi kuukautta, joten sitä ei enää tarvitse miettiä. Rauha pystyy pidättelemään ainakin sen 12 tuntia, sen pidempiä aikoja ei olla edes kokeiltu, eikä minusta koiran tarvitse kuin pakon edessä joutua pidättämään yhtään sen kauemmin. 

Myöskin yksinolot sujuu hyvin, mitä nyt Rauha kantelee kenkiä eteisestä olkkariin pitkien päivien aikana. Samoin jos unohtaa roskapussin eteiseen lähtiessä, niin se on aivan varmasti leviteltynä olkkariin palatessa. Ei siis pidä jättää mitään ylimääräistä lattiolle, niin ei ole yllätyksiä takaisin tullessa. 

Ruokinnan kanssa stressaan edelleen. Viimeisin Nutron penturuokasäkki loppui melkein kaksi viikkoa sitten, ja sen jälkeen ollaan tyhjennetty mätsäreistä voitettuja Pure Naturalin Mediun Adult säkkiä ja Royal Caninin penturuokasäkkiä. Aamulla ja illalla Rauha saa molempia vajaan desin, eli naksuja syödään päivässä ehkä joku 3,5 dl. Tämän lisäksi lisään aamu- ja iltaruokaan lihaa. Esim. tänä aamuna sai 100 g keitettyä seitiä naksujen joukkoon. Illaksi ajattelin sulattaa naudan mahaa. Aamuruokaan lisään myös aina pienen lorauksen lohiöljyä. Ruokailujen välissä annan Rauhalle noin joka toinen päivä vielä jotain ekstraherkkua, kuten rustoluun pakkasesta tai kuivatun siansaparon tai jäniksen korvan kaapista. 

Kokoajan silti tuntuu että ruuassa on jotain häikkää. Saako se kaiken tarvitsemansa? Saako se kaiken oikeassa suhteessa? Saako se liikaa ruokaa? Saako se liian vähän ruokaa? ÄÄH! Rauhan paino on noussut viimeisen kuukauden aikana kilon. VAIVAISEN KILON. Rauhalla on edelleen ihan hirveästi ylimääräistä nahkaa, se on takakorkea ja sillä on pieni pää, eli varmasti se tuosta vielä kasvaa (no tottakai se kasvaa, se on vasta 6 kk), ja minua hirvittää kokoajan, saako se kasvuunsa kaiken tarvittavan. Jos ruokinkin sitä väärin ja se kasvaa ihan solmuun. 

En myöskään tiedä, mitä ruokaa alkaisin Rauhalle syöttää, kun nuo palkintosäkit loppuu. Periaatteessa tuo Pure Natural vaikuttaa ihan kivalta, mutta toisaalta se Nutrokin oli ihan hyvää. Ostan varmaan sitä mitä halvimmalla saan. :D

Tämän vuoden näyttelysuunnitelmammekin on nyt päässäni selkiintyneet. Aion viedä Rauhan tänä vuonna 4 kertaa kehään, jos ei mitään yllättävää tapahdu. Kahdesti pentuluokkaan: ensin Collieiden sivuerkkariin Jyväskylään ja toisena Ristiinaan heinäkuussa, ja kahdesti junnuihin: Yhtenä päivänä Sawo Showhun elokuussa ja sitten vielä vuoden loppupuolella Jyväskylän KV:seen. Rauha on tällä hetkellä varsin huvittava ilmestys suurten takajalkojensa ja pienen päänsä kanssa, että en uskalla laittaa sitä Sawo Showhun kuin yhdeksi päiväksi. Lauantai olisi mukavin minun kannaltani, mutta silloin on varmasti eniten koiria liikenteessä. Olen yrittänyt tehdä päätöstä myös tuomarin mukaan, mutta kun yksikään tuomari sieltä ei sano minulle oikein mitään. Kuitenkin luultavimmin ilmoitan Rauhan lauantaille, koska perjantai on työpäivä ja sunnuntai on sunnuntai. :D  

Rauhan tekohymy.

Mikkelissä vierailulla

Oltiin viikonloppu Mikkelissä, tai tarkemmin ottaen Ristiinassa Janin äidin luona. Janin äiti ja hänen miesystävänsä asuvat todella metsässä, joten Rauhaa pystyi pitämään siellä ihan huoletta irti. Ainut mikä vähän pelotti, oli ilvekset, sillä niitä liikkuu siellä kuulma paljon. Mutta kyllähän ne ihmistä onneksi karkuun lähtee. 

Tajusin myös, että pidän Rauhaa ehkä vähän liian pumpulissa. Minulle vain on iskostunut niin syvälle se ajatus, että Rauha on varautunut vieraita kohtaa, ja sitä on lähestyttävä hitaasti. Janin äidin miesystävä on todella matala- ja kovaääninen tyyppi ja ajattelin, että Rauha varmaan arkailee miehen kanssa, mutta että mitä. Rauha ei ollut moksiskaan, vaan kävi ihan normaalisti tutustumassa ihmisiin. Lisäksi tämä miesystävä nappasi Rauhaa kuonosta kiinni, ravisti ja nauroi oikein röyheästi perään. Olin ihan varma, että nyt Rauha säihkätää ja säntää pakoon, mutta ehei, Rauha päättikin hyökätä kunnon leikkirähinään miehen kanssa. Voi että, tuntuu, etten ole taas lainkaan kartalla Rauhan kanssa siitä, miten se suhtatuu kehenkin. Tuntuu, että se on ihan päivästä ja auringon ja kuun asennosta kiinni. Pitää vain antaa Rauhalle aikaa. :D

En viitsinyt raahata Rauhalle tuoretta lihaa Mikkeliin asti, joten ostin sille mukaan kuivattuja kalkkunan kauloja. Pakkauksessa luki, että älä jätä koiraa valvomatta kuivattujen tuotteiden kanssa, sillä niistä voi irrota kovia paloja. En sitten ihan ymmärtänyt mitä näillä kovilla osilla tarkoitettiin, ja jätin Rauhan järsimään kaulaa olohuoneeseen sillä välin, kun me muut ruokailimme keittiössä. Kun syönnin jälkeen tulin tarkastamaan Rauhan tilanteen, ymmärsin, että niillä kovilla osilla tarkoitettiin ilmeisesti näitä:

Kaulu siis todella oli kokonainen kalkkunan kaula, ja se sisälsi myös kaulanikamat, jotka Rauha, luojan kiitos, oli jättänyt syömättä. 

Silmälääkärissä

Käytiin tänään lääkärissä, sillä Rauhan silmät ovat rähmineet aika paljon. Tuossa meidän vieressämme, ihan parin korttelin päässä on eläinlääkäriasema, joten varasin ajan sinne, kun ei huvittanut lähteä ajelemaan kauemmaksi. Lääkäri oli varsin erikoinen persoona. Puhui ja kertoi kyllä tosi paljon, mitä mieltä oli, mistä pidin, sillä eläinlääkärit tuppaavat yleensä vain kyselemään ja sitten ne tekee jotain ja sitten ne pyytääkin jo maksua. Toisaalta heti ensimmäinen lause, mitä eläinlääkäri sanoi, oli "onko se flatti?". Ei oikein herättänyt uskoa lääkärin ammattitaidosta. :D Toisaalta lääkäri ei puhunut ihan täydellistä suomea, joten voi olla, että koirarodut suomenkielellä ovat vielä vähän hukassa.

Ensimmäiseksi eläinlääkäri kysyi Rauhan ruokavaliosta. Kun kerroin miten meillä syödään, huudahti lääkäri heti "VÄÄRIN!". Sitten hän selitti, miten koiralle ei tule antaa lihaa, varsinkaan raakaa lihaa, jos sille annetaan penturuokaa. Penturuoka sisältää kuulma ihan tarpeeksi valkuaista ja ravintoaineita, joten liha on vain ylimääräistä, pennulle hankalasti käsiteltävää turhaketta. Lisäksi raakaliha on kuulma koiralle hankala käyttää ravinnoksi. Lihaa tulisi kuulma antaa maksimissaan kerran päivässä, noin ruokalusikallinen.. Hmm. Me ollaan syöty yli 3 dl päivässä. Lisäksi eläinlääkäri moitti minua siitä, että olen antanut Rauhalle sika-nauta- ja nauta-sikajauhelihaa. Pitää kuulma antaa vain yhtä antigeeniä kerrallaan, muuten tulee atooppisia ongelmia, kuten juuri silmien rähmimistä ja myös kuulma iho-ongelmia kuten kutinaa ja hilseilyä voi tulla. On kuulma hyvä totuttaa pentua erilaisiin ruokiin, mutta pentunaksuja syövä pentu ei tarvitse suuria määriä mitään muuta. 

Toinen asia, mistä lääkäri puhui, oli Rauhan silmien muoto. Rauhan silmämunat eivät ole kasvaneet yhtä nopeasti kuin muu kallo, joten silmät ovat hyvin syvät. Tämä voi aiheuttaa collieilla melko yleisesti tavattavaa luomien kiertymään. Lääkäri tutki, ja sanoi, ettei Rauhan luomet ainakaan vielä juurikaan käänny, mutta mikäli kasvu ei tasaa eroja, voi silmistä tulla ongelmaa. Lääkäri kuitenkin myös rauhoitteli, että näin pieni pentu kasvaa vielä niin paljon, ettei luomien rakenteesta voi sanoa mitään ja lääkäri veikkasi, että Rauhan silmämunat kyllä kasvavat vielä, ne vain kasvavat vähän myöhemmin kuin muu kallo. Ylimääräisiä ripsiä ei ole. 

Lääkäri suositteli, että otetaan nyt kuitenkin varmuuden vuoksi antibioottitipat. Toinen vaihtoehto oli, että silmät värjätään ja tutkitaan tarkemmin, mutta lääkärin mukaan se ei ole nyt välttämätöntä ja koska moinen toimenpide olisi tuonut käynnille monta kymppiä lisähintaa, päätettiin jättää se välistä. Jos ruokavalion muutokset ja antibioottitipat eivät auta, niin sitten on kai mentävä uudestaan ja tehtävä nuo värjäykset. Rauhan silmät eivät punoita lainkaan, joten mitenkään vakava sen silmien tila ei luultavimmin ole. 

Rauhan siskolla on todettu häntämutka, ja heti kun minä kuulin tämän uutisen löysin Rauhan hännästä pahkuran. Yksi häntänikama on suurempi kuin muut. Pyysin tässä samalla lääkäriä kokeilemaan voiko se olla häntämutka, mutta lääkärin mukaan häntä on täysin normaali pennun häntä. Tosin Rauhan kylkiä kokeillessa, lääkäri sanoi, että annoskokoja voidaan pienentää. :D no kyllähän ne paljon pienenevätkin jos me jätetään liha pois.

Ajattelin nyt sitten muokata Rauhan ruokavaliota niin, että lihaa annan vain keskimmäisellä ruokintakerralla, ja silloin annan naksuja sitten vähän vähemmän. En kyllä ole ihan samaa mieltä lääkärin kanssa siitä, ettei lihaa pitäisi antaa raakana, tai että ruokaa pitäisi antaa vain ruokalusikallinen. Mutta no, minun koirallani on ongelma, ja lääkäri antoi oman ehdotuksensa sen hoitoon, joten kyllähän me kokeillaan. Jos ei ole helmikuun loppuun mennessä tullut muutosta, niin sitten palaamme takaisi vanhaan ruokavalioon, vähän ehkä pienemmillä annoksilla tosin. :D

"Minullako muka pienet silmät?"

Iso tyttö

Rauha hanibuubeli alias Räyhä Rauhanen täytti tänään 12 viikkoa! Painoakin on jo kertynyt 8,4 kiloa. Tänään siirryttiin sitten saman tien tuohon 3 ateriaa/päivä -rytmiin. Tällainen ruokinta on minullekin helpompi toteuttaa, kun voi antaa ruuan aamulla herätettä, seuraavan kun tulee koulusta 14-16 aikaan ja sitten illalla viimeinen ennen nukkumaan menoa. Neljän aterian kanssa oli vähän hankala venkslailla pitkinä koulupäivinä.

Rauha syö nyt sitten kolme kertaa päivässä 1,5 dl Nutroa, 1 dl lihaa ja 0,5 dl piimää/kermaviiliä/raejuustoa. Palkkauksessa olen alkanut syöttää lihan ja juuston ohella Royal Caninin pentunappuloita (meillä oli varastossa pieni pussi), koska ovat niin sopivan kokoisia, ja Rauha tykkää niistä kovasti.

Taidan koettaa saada jonkilaiset seisotuskuvat vasta viikonloppuna, kun lähdemme Rauhan kanssa Iisalmeen. Yksin en niitä saa otettua, kun kamerassani ei ole sellaista monta kuvaa peräkkäin ottavaa ajastinta, ja Janilla ei ole tarpeeksi pitkä pinna siihen hommaan. Sen sijaan, nyt kun olen videoista innostunut, kuvasin taas vaihteeksi vähän videota meidän "kotitokoilusta". Olemme nääs alkaneet Rauhan kanssa harjoitella sivulle tuloa ja seuraamista. Sivulle tulo on vielä todella vaikea Rauhalle, kun se ei oikein hallitse takapuoltaan, mutta pikkuhiljaa tuo takamuskin alkaa tulla Rauhalle tutummaksi, ja vielä se jossain vaiheessa tajuaa, miten sitä voi hallitusti heilutella. Seuraamista on otettu vain sisällä ja askel kerrallaan, niin kuin videossa näkyy, mutta ulkona ollaan tehty jonkin verran kontaktikävelyä. Eli siis palkkaan Rauhaa siitä, että kävelee vierelläni ja ottaa kontaktia, mutta mitään käsky sanaa en ole siihen yhdistänyt. Rauha onkin oppinut nopeasti, että ulkona saa helposti namin, kun tulee vierelle kävelemään ja napittaa silmiin. 

Ollaan myös nyt viikon verran harjoiteltu vieraiden koirien ohituksia namien avulla, mutta ne nyt ei vielä suju niin vaivattomaksi. Rauha saattaa vilkuilla minua satunaisesti, mutta pääasiassa se tuijottaa vastaan tulijaa. Namin avulla Rauha kuitenkin pysyy suhteellisen hyvin vierellä, eikä lähde riuhtomaan koirien luo. Ohituksissa tarvitsemme kuitenkin vielä runsaasti harjoitusta. Omapa on vikani, kun alussa "ohitimme" vieraat koirat niin, että menimme pientareelle istumaan ja katsomaan, kun koira kulkee ohi. Olisi varmaan pitänyt alusta asti kieltää tuo möllötys. 

Tässä kuitenkin pieni video pätkä meidän tämän päivän harjoittelusta. Alkaa tää meidän olkkari/keittiö olla kaikille lukijoilla jo melko tuttu paikka. 

Ja sitten vielä meidän eka yritys tehdä tämä video ja Karvisen sabotaasi. Tästä näkee, että kovin suurta häiriötä ei meillä vielä siedetä, ja siksi olisi hyvä päästä johonkin pentukurssille, kunhan nyt saadaan rokotukset kuntoon.

Räyhis ja Martsu. <3

Aktiivinen pentu

Rauha kasvaa kasvamistaan ja samalla sen ruokahalu lisääntyy. Ruoka-annokset ovat tuplaantuneet tässä 3,5 viikon aikana, ja varsinkin iltaisin vaikuttaa siltä, että Rauhan voisi syödä enemmänkin. Tällä hetkellä Rauha syö päivässä lähes litran ruokaa. Mutta toisaalta, kasvaakin se nopeasti. Pitää vain olla tarkka, ettei tyttö pääse pyöristymään. Olen kuullut monelta, että pentu kyllä itse säännöstelee ruokansa, mutta en kyllä olisi Rauhan kohdalla tuosta niin varma, on tuo sen verran perso ruualle.

Mutta vaikka Rauha syö paljon, niin kyllä se varmasti kuluttaakin. Sen lisäksi, että energiaa menee kasvuun, menee sitä myös tuohon päättömään riehumiseen. Olen ollut onnekas, kun tämä talvi on ollut näin lämmin, joten olemme voineet käydä purkamassa energiaa ulkona. Nyt kuitenkin kun pakkaset tuli, Rauha ei tarkene ulkona pitkiä aikoja, ja joudumme turvautumaan sisätiloihin. Pentuhepuli tässä 45 neliön kaksiossa on melkoinen näky, kun Rauha juoksee seinästä toiseen. Olen yrittänyt keksiä rauhaisampia aktiviteettejä, kuten tuota aiemmin videossa esiteltyä etsintäleikkiä (jossa Rauha alkaa olla jo tosi hyvä) ja temppujen opettelua. Temppujen opettelukin on mennyt vähän haastavammaksi nyt, kun emme voi ensin käydä ulkona purkamassa energioita. Rauha hyppii ja haukkuu ja kerkiää tarjota minulle kymmenen kertaa maahanmenoa, istumista, seisomista ja tassua, ennen kuin minä ehdin sanaakaan sanoa. Hah.

Rauha ja pakkanen: "En varrrmasti liiku tämän kauemmaksi!"

Kaikenlaiset vinkit pennun aktivointiin otetaan vastaan! Meillä on kong, joka on oikein kiva juttu, ja on meillä aktivointipallokin, josta en kyllä juuri tykkää, sillä se syytää niitä naksuja vähän liian helposti. Kyllähän me paljon ihan vain leikitäänkin leluilla. Rauha noutaa nätisti sellaista punaista pehmopalloaan, joten sitä on aina helppo heitellä sille samalla kun itse vaikka datailee.

Tänään oli niin ihanan kirkas päivä, että yritin lähteä Rauhan kanssa autolla vähän kauemmaksi kuvailemaan, mutta auton ovet olivat jäätynyt kiinni niin tiukasti, etten saanut niitä auki. Lämmitysjohto on kivasti auton sisällä, joten siihen jäi se ajatus. Mentiin sitten tuohon läheiseen puistoon ottamaan kuvia, mutta aina kun pysähdyttiin tuli Rauhalle kylmä ja se alkoi inistä ja työntyä syliin. Yritä siinä sitten kuvata.

Mamman sylissä on vähän lämpimämpi. 

Ruoka ennen kaikkea

Nyt on kotiuduttu Iisalmesta takaisin Kuopioon. Tultiin oikeastaan jo lauantai-iltana junalla Rauhan kanssa tänne. Eka junamatka sujui tosi hyvin. Rauha nukkui koko matkan sylissäni, eikä ihmetellyt tai itkeskellyt yhtään.

Viime yö ei mennyt kovin hyvin. Menimme nukkumaan vähän klo 22 jälkeen, niin kuin yleensä, mutta Rauha heräsi jostain syystä jo klo 00.30 ja aloitti hurjan riehunnan. Sitten se nukahti ja heräsi taas joskus yöllä, en silloin edes katsonut enää kelloa, mutta vaikkaan 04-05 aikoihin. Silloinkin piti riehua. En tiedä mikä viime yössä sitä häiritsi, kun se on jo monta yötä nukkunut riehumatta 22-07. Minulla on tänään vapaapäivä, joten minua tuo riehunta ei haitannut, mutta Jani parka joutui heräämään klo 07 töihin, joten yöunet olisivat saaneet olla paremmat. Ensi yönä nukun Rauhan kanssa olkkarissa, jos se taas aloittaa tuollaisen härhellyksen, niin saa Jani nukkua. 

Joka tapauksessa ajattelin kirjoitella nyt siitä, mitä meillä tällä hetkellä syödään. Rauha on vielä niin pieni, että me syömme 4 kertaa päivässä: aamulla heti aamupissin jälkeen, eli noin klo 7-8, päivällä 12 aikoihin, iltapäivällä 17 aikoihin ja sitten vielä ennen nukkumaanmenoa klo 21 aikaan. Jokainen ateria sisältää desin nappuloita veteen turvotettuina, puolidesiä jauhelihaa raakana ja lorauksen piimää. Lisäksi lisään aamuruokaan aina teelusikan lohiöljyä. 

Kerta-annos.

Nappulana meillä syödään pääasiassa Nutron penturuokaa. Kasvattajalla Rauha söi Hauhau Championia, mutta koska minulla oli jo valmiiksi ostettuna jättisäkki tuota Nutroa, vaihdoin nappulan siihen. Ostin tietenkin pienen pussin Hauhautakin, jotta sain vaihdettua nappulan hiljoksittain. Siksi edelleen lisään Hauhauta joka aterialle hieman. Suunnilleen niin, että 3/4 Nutroa ja 1/4 Hauhauta. Tätä aioin jatkaa niin kauan että tuo Hauhausäkki on tyhjä. Jauhelihana ostan pääasiassa ihan perus Atrian nauta-sikaa, vaikka tällä hetkellä taitaakin olla pelkkää naudanjauhelihaa (oli tarjouksessa, hihi).

Rauhan maha on kestänyt hyvin nappulavaihdoiksen ja kaikki muutkin ruokalajikokeilumme. Olen antanut Rauhalle tähän mennessä ruuan mukana "ekstrana" aina silloin tällöin keitettyä kananmunaa, kermaviiliä, puuroa ja lohta. Herkkupaloina on käytetty juustoa ja jauhelihaa. Rauha on kaikkiruokainen, eikä ole nirsoillut vielä minkään kanssa. Eilen minulta tippui pieni salaatinlehti lattialle, jonka Rauha sitten kävi poimimassa ja kuljetti omaan nurkkaansa. Ajattelin, että antaa repiä, ei se sitä varmaan syö, mutta eikös tyttö vain ollut pistellyt koko lehden poskeensa.

Rauha iltapalalla = kuva on hämärä.