Tiivistelmä maaliskuusta

Kaikenlaista on tapahtunut, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa sitten yhtään mistään. Ajattelinkin nyt tiivistää meidän viime viikkojen päätapahtumat tähän.

Käytiin 6.3. vinttikoirayhdistyksen mätsäreissä harjoittelemassa Nurmeksen näyttelyä varten. Isoja aikuisia oli paljon ja suurin osa esiintyi tosi hienosti. Rauhalle sininen nauha ja ei sijoitusta. Tuomari oli siinä mielessä kiva, että kävi monesti ja monesta suunnasta kopeloimassa koiria. 

Itse the koitos, eli Nurmes RN oli sitten 13.3. Tuomarina Juha Putkonen. Rauha sai ERI:n ja oli ainoa avo-narttu, joten voitti sitten automaattisesti luokan saaden vielä SA:n. Näyttelyssä oli 4 narttua, joista kaikki saivat SA:n. Paras narttu kehässä Räyhis jäi viimeiseksi, eli tuloksena ERI/1 SA PN4. Arvostelu oli kattava ja oikein kiva. Tuomari löysi Rauhasta ne virheet jotka sillä onkin eli huonot korvat ja luisu lanne. Arvostelu oli seuraavanlainen:

"Soopeli. Erinomainen koko. Oikeat mittasuhteet. Hyvä luusto. Hyvän pituinen, kapeakuonoinen pää. Oikeat kallon ja kuonon linjat. Kevyet korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Hyvin kehittynyt rintakehä ja eturinta. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Hyvä karva. Hieman luisu lantio. Hyvä hännän asento. Kevyt joustava sivuaskel. Riittävä askelpituus. Esiintyy hyvin."

Ennen Nurmesta, eli 12.2., käytiin myös KPSH:n järjestämissä mölliagilitykisoissa. Rata oli kamalan vaikea meidän tasoon nähden ja en tajunnut, että rataan tutustuminen oli ilmoittautumisien yhteydessä, joten ehdin käydä radan vain kaksi kertaa läpi. Ilmoitin rauhan medi-luokkaan, hyppy-putki-radalle. Luokassa oli yhteensä 3 koirakkoa. Otin radan kahdesti. Ekalla kerralla alku ei oikein luistanut ja Rauha veti kauheilla kaarroksilla. Tuomari oli armelias ja saatiin kuitenkin ekalta radalta 0 vp. Toisella kerralla sain alun menemään oikein nappiin, mutta tyrin sitten itse voiton riemuissani lopussa, ja toiselta radalta tulikin sitten 15 vp. Sijoituksestamme en tiedä, sillä palkintoja ei jaettu.

Viime sunnuntaina taas, eli 20.3., meidän tokoryhmä järjesti tokomöllit, joihin osallistuin Rauhankin kanssa ALO-luokkaan. Yksilöliikkeet oli ensin. Rauha teki muuten ihan ok, mutta haukkui ja piippasi ihan hirveästi. Paikalla oloon otin sitten varman päälle ja jäin aluksi ihan Rauhan eteen seisomaan ja namittelemaan Rauhaa. Rauha otti namitteluni vähän väärin ja nousi seisomaan, kun minä yritin sitä palkkailla, jolloin paikalla olo meni sitten ihan kokonaan nollille. Sain kuitenkin pidettyä Rauhan hiljaa muita häiritsemästä, mikä oli ihan kelpo suoritus. Pisteitä yhteensä 130 ja 3. tulos. 

Ekat supermöllit

Viime viestissäni stressaamani pumpulitukko ei ole itsestään ilmoitellut, ja toivon, että se on häipynyt luonnollisia reittejä. Rauha ainakin voi tällä hetkellä ihan kivasti. Ei leikkaus enää juurikaan paina. 

Sunnuntaina käytiin jo aksatreeneissä. Aiheena oli päällejuoksu, joka onnistui Rauhalta tosi kivasti. Otettiin myös keppejä, jotka meni myös hyvin ja kontakteista puomia. Puomilla huomasi, ettei Rauha ole vielä ihan kunnossa, sillä se juoksi puomia jotenkin tosi löysän näköisesti. Varmaan syvien lihasten käyttö tuntuu vielä oudolta. Rauha kävi omatoimisesti ottamassa A:n ja keinunkin, vaikka tarkoitus oli treenata vain yhtä kontaktiestettä. Rauha vain oli sitä mieltä, että kaikki vaan kerralla!

Eilen sitten osallistuttiin meidän ekoihin agiepiksiin supermölliluokkaan. Odotuksia ei minulla juuri ollut. Ajattelin, että otan yhden yrityksen ja menen sen osissa. Rata oli kuitenkin niin helppo ja suoraviivainen, että päätin kokeilla sitä kahdesti ja kokonaisena. Olin varautunut kaikkeen: Rauha paskoo kentälle, Rauha karkaa, Rauha ei mene vieraisiin putkiin, Rauha vetää päättömästi esteitä eikä kuuntele minua.. ym... Siksipä olenkin ihan tosi tyytyväinen meidän suorituksiin! Rauha irtoili esteille tosi hyvin. Liiankin hyvin ja eka rata hyllytettiinkin heti 4. esteen jälkeen kun Rauha jatkoi matkaansa eikä kääntynyt. Toiselle radalle vaihdoin ohjaustyyliä ja sain Rauhan mukaan. Ongelmana molemmilla radoilla oli kuitenkin 10. putki, jonka tulokulma oli 90 asteen kulmassa edelliseen hyppyyn. Olin liian hidas, enkä ehtinyt ohjaamaan Rauhaa kunnolla ja se veti putken ohi molemmilla kerroilla. 

Positiivista oli myös se, että rataan tutustumisessa osasin heti nimetä meille hankalat kohdat. Tuo 4. este oli ihan ehdoton, samoin tiesin, että Rauha kaipaa vielä todella selkeän ohjauksen, jotta se menisi 10. putkeen, mutta minä olin radalla tähän liian hidas. Pelkäsin myös miten Rauha menee loppusuoran, jos leikkaan takana, mutta takanaleikkaus ei tuottanut ongelmia.

Tuloksena epiksistä siis ekalta radalta HYL ja toiselta 5 vp, jolla irtosi mediluokan 3. sija! :) Aksassa kisaaminen on minusta vain niin hauskaa! Tarkoituksena olisi päästä kesällä jo ihan normaaliin episluokkaan, kunhan saadaan kepit varmaksi.

HYL

5 vp

Kiitos Tiialle ratojen kuvauksesta!

Nolla pistettä

Kerkesinkin viimeksi uhkailla sillä 0 pisteen tuloksella täällä, sillä käytiin tänään sitten näyttämässä Rauhan kanssa, että sellainen todellakin on mahdollinen. Tein kaikkeni, että koe olisi onnistunut. Käytiin aamulla 1,5 h:n metsälenkki Rave ja Nitro nahkojen kanssa, ja lupasin hakea Rauhalle vielä mäkkäristä hampparin, jos se saa ykkösen, mutta Rauha ei vissiin sitten pidä hampurilaisista. Pidin Rauhan kisapaikalla mahdollisimman matalassa vireessä, koska tahdoin minimoida ääntelyn. Minulle ei tullut mieleenkään, että paikalla olossa voisi tulla jotain muita ongelmia kuin ääntely, kun ei sellaisia ole ikinä ollut. Mutta toisin kävi ja arvatkaas mitä neiti teki.. No ensinkin, kun olin jättänyt Rauhan paikalla oloon ja käännyin sitä päin, olikin neiti noussut istumaan. No siinä sitten pohdin, että annanko toisen käskyn, vain annanko sen vain istua. Päätin olla hiljaa ja Rauhan menikin omatoimisesti takaisin maahan. Huokasin helpotuksesta hetkeksi, mutta mitäs sitten, RAUHA NOUSI SEISOMAAN. Jippii. Tuomari komensi minut kytkemään koiran ja viemään pois. Paikalla olosta 0 p, joka on kokonaispistemäärästä -40 p, eli ykköstulos olisi ollut meille mahdoton, sillä kymppiä me ei seuraamisesta voitaisi mitenkään saada. Niinpä jätin koko kisat siihen, enkä mennyt suorittamaan yksilöliikkeistä laisinkaan. Järkevä päätös näin jälkeenpäinkin ajateltuna. Jälkikäteen ainoastaan harmittaa se, etten antanut kisoissa Rauhalle mitään noottia paikkiksesta nousemisesta, vaikka ihan hyvin oisin voinut, kun kisat oli muutenkin taputeltu meidän osalta.

Karma yritti kyllä varoittaa minua tästä. Ollut pari viikkoa niin huonot fibat tästä kokeesta ja Rauha aloitti vielä ne juoksujen valmistelut ja kaiken kukkuraksi autokaan ei aamulla lähtenyt käyntiin, ja piti ihan naapuri hakea, että saatiin akkuun taas virtaa ja auto eloon. :D Ja silti en uskonut ja menin vaan kisoihin. No mutta nyt on helpottunut olo. Lupasin Rauhalle ja itselleni jo ajat sitten, että nämä on viimeiset kisat piiiiitkään aikaan. Nyt sitten treenaillaan meidän kaarihalliryhmässä ja kolutaan kaikki lähiseudun möllit ja sitten ensi syksynä mahdollisesta startataan avoin luokka. 

Tiivistettynä meidän tämän päiväinen tokokoe siis: ALO- 0p. Ohjaaja keskeytti.

Voihan kökkö

Meillä oli taas vaihteeksi tokokokeet. Tämä koetahti on varmaan Rauhalle aivan liian tiivis, sillä tyttönen oli tänään enemmän paineissa kuin koskaan aiemmin, ja käytiinkin keräämässä meidän historian huonoimmat pisteet. 140 p. ja juuri ja juuri siis kakkostulos. Yleensä olen saanut Rauhan kentän laidalla mukavaan vireeseen ja siellä se on tehnyt hommia, ja into on loppunut sitten vasta kehään astuessa, mutta nyt en saanut Rauhaan oikein kontaktia edes kentän laidalla. Oli kyllä kamalaa mennä kehään, kun tajusin, että koiralla on sellainen "lähdetään kotiin" -asenne. No mutta kehään silti menin. Pisteet tässä.

Paikkamakuu 8
Ei mennyt ekalla maahan. Piti antaa kaksoiskäsky.

Seuraaminen 5
Ihan kauhiaahan se taas oli. Koira vain jolkutteli jossain siinä takana. Oli aika paineistuneen oloinen.

Liikkeestä maahan 8
Ei lähtenyt mukaan seuraamaan. Piti antaa kaksoiskäsky. Varmaan paineistumisesta tämäkin johtui.

Luoksetulo 9
Vinoon tuli.

Noutoesineen pitäminen 10

Kauko-ohjaus 9
Minusta ihan jees. Hypähti perusasentoon noustessa vähän.

Estehyppy 0
Bongasi kuvaavan kaverini kehän laidalla jä lähti tämän luokse ja sitten olikin jo Rauha saanut tarpeekseen ja päätti, ettei hän tee enää mitään.

Kokonaisvaikutus 6
Tuomari antoi minulle ihanan vinkin: "Voisit opettaa sille, että sen pitää pitää suhun kontaktia.". :D Niinhän se pitäisi tehdä.

Pisteitä siis 140 ja viimeinen sija. Mietin tässä, että onko reilua viedä Rauhaa vielä kisoihin, kun se selvästi niissä kovasti stressaantuu. Toisaalta olisi niin kiva saada vielä se viimeinen ykköstulos, niin sitten voisi päästää Rauhan ihan hyvillä mielin vähän tokolomailemaan. Ei jäisi vaivaamaan, että kun se yksi ykkönen. Voisi sterkata tuon ja sitten ensi vuonna uudella tarmolla aloittaa uudelta pohjalta avoimen luokan liikkeiden kanssa. Tässä olisi vielä ensi kuussa ja marraskuussa kokeet lähellä. Mutta mutta. Haluaisin olla Rauhalle reilu. Varsinkin kun meillä ei ole edes tokon treenipaikkaa tällä hetkellä, niin tulee aika vähänlaisesti treenattua. Pitää mietiskellä asiaa nyt kunnolla.

Kiitos Päiville kokeen kuvaamisesta! :)

Eka koulari

Käytiin eilen rallailemassa Rauhalle eka koulari, RTK1! Paikkana Kuopion Kurkimäki ja tuomari sama kuin viimeksi, eli Tytti Lintenhofer. Rata oli suoraviivainen, joten eksymisvaaraa ei ollut. Jotenkin tuntui, että kamalasti vain käännöksiä, ja semmoisia tehtävä tehtäviä ei juuri ollut. Nopeasti oli rata ohi. :D

Pisteitä radalta meille 89/100. Jouduin kahdesti uusimaan, kun Rauha kiersi kylttejä. Ne oli jotenkin hirmu jänniä nyt. Ekasta uusimisesta meenasi Rauha vähän turhaantua ja alkoi ättäröimään mulle, mutta onneksi jatkoi sitten kuitenkin hommia. Lisäksi Rauha edisti aika paljon, mikä teki vasempaan kääntymisestä vielä normaaliakin hankalampaa. Mutta kun hyväksytysti rata suoritettiin, niin olen tyytyväinen. 

Rata oli tällainen:

Miinukset meni tälviisiin:

Kyltti 4: -3 UUSI, -1 TVÄ, -1 TAL

Kyltti 6: -1 TAL, -1 KYL

Kyltti 7: -3 UUSI

Kyltti 9: -1 KONT

Tässä vielä meidän rata videolla:

Tänään sitten käytiin pienellä collielenkillä täällä Kuopiossa. Mukana oli 4 nahkiaista: Rauha ja meille jo ennestään tutut Rave ja Tino, sekä aivan uusi tuttavuus, 7 kk ikäinen nahkatyttö Mulan. Lenkki sujui oikein kivasti, mitä nyt Tinosta tihkui verta milloin mistäkin. Rauha ja Tino leikkivät semmoista suupainia, että vissiin taisteluarvet tuli Räyhäsen hampaista. Rave myös kerran vanhemman uroksen roolissa komensi vähän Tinoa, josta Tino oli hetken hiukan järkyttynyt, mutta sitten leikit jatkui taas normaaliin tapaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kiva lenkki. Pitäisi koettaa huudella näiden collielenkkejen perään vähän useammin. 

Rauha on niin iloinen. 

Tino, Mulan, Rauha ja Rave.

 

Jotain positiivista

Paikallaoloa treeneissä. (c)Heidi Lappalainen

Toko on siitä ihana laji, että siinä ei kilpailla ketään muuta kuin itseään vastaan. Koiran voi saada jopa valioksi asti, vaikka olisi joka ikisissä kisoissa viimeinen. Ykköstulos ei vaadi täydellisyyttä. Alokasluokassa on mahdollisuus möhliä 40 pisteen edestä, muissa luokissa 64 pisteen edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos joka liikkeestä saa sen perus kasin, tulee ykköstulos luokassa kuin luokassa. Toisaalta taas kaikissa luokissa on myös mahdollista nollata liike taikka jopa kaksi, ja silti voi saada ykköstuloksen, jos kaikki muu menee tosi hyvin. Tottakai arvostelu kiristyy luokkia ylöspäin noustessa ja se kasi on paljon hankalampi saada sieltä EVL:stä kuin ALO:sta, mutta pointti olikin se, että tokossa on varaa möhliäkin vähän. 

Oltiin eilen taas tokokisoissa Rauhan kanssa. Tuomarina Piritta Pärssinen ja paikkana Iisalmi. Rauha oli kentän laidalla kivassa vireessä ja teki nätisti, mutta kun astuttiin kehään niin vire katosi sen siliän tien. En toki odottanutkaan, että ongelmat olisivat viikossa korjaantuneet. Yksi asia oli kuitenkin viikossa muuttunut. Rauha ei nimitääin haukkunut yksilöliikkeiden aikana laisinkaan. Kun mentin porukalla paikkamakuuseen, niin siinä se mölisi vähän ja paikkamakuusta pois lähtiessä, mutta yksilöissä ei yhtään. Joko se oli paineissa tästä hirveän tiiviistä koetahdista, tai sitten (mitä itse veikkaan) se ei ehtinyt mölistä, kun piti vahtia niin tarkkana meidän noutokapulaa. Kapula oli matalalla penkillä kehän vieressä, joten Rauha katseli sitä kokoajan ja pari kertaa liikkeiden välissä meenasi karatakin sitä hakemaan, mutta onneksi sain se aina karjaistua takaisin. 

Liikkeet itsessään menivät näin:

Paikalla makaaminen 9,5

Rauha jäi aika levottoman näköisesti paikalleen. Pääpyöri ja juuri kun paikkamakuu alkoi, joku ajoi siihen kehän ulkopuolelle autolla, ja otti koiransa pois autosta. Tätä toimenpidettä Rauha seurasi silmä kovana ja minua jo pelotti, että kohta se alkaa huutaa. MUTTA! sillä hetkellä, kun Rauha ennen olisi alkanut huutaa, nyt se päästikin huokauksen ja köllahti lonkalleen. Olin niin helpottunut ja iloinen. Mielentilatreenimme on tältä osin tuottanut tulosta! Tuomari sakotti puoli pistettä tästä löllähdyksestä, mutta minulle se oli voitto!

Seuraaminen 5

Ihan hirveää, joten päätin nyt ottaa ihan uuden asenteen ja pyysin Rauhaa korjaamaan aina kun jätätti. Näin ollen tuli niitä lisäkäskyjä aika lailla. Minulla on nyt kuitenkin muutamia pikku suunnitelmia punottuna tätä meidän seuraamisongelmaa varten. Aluksi ajattelin koettaa ihan vain kaukopalkkaa tähän. Se tuo Rauhalle kivasti painetta, niin jos saisin sillä seuraamiseen vähän paineenkestoa. 

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9

Seuraamisogelma jatkui. Mutta itse maahameno oli ihan hyvä. 

Luoksetulo 7,5

Muuten oikein kiva, mutta Rauhan tuli TAAS seisomaan minun viereen, joten jouduin antamaan toisen käskyn ja siihenkin reagoi todella hitaasti. Mistä se nyt tämmösen on keksinyt?

Noutoesineen pitäminen 10

Rauha katsoi esinesuussa hetken liikkuria ja mietin, että aikookohan tiputtaa, mutta ei onneksi.

Kauko-ohjaus 9,5

Tuomari sanoi, että minun käsimerkit voisivat olla vähän hillitympiä. 

Estehyppy 8

Tuli taas seisomaan viereen ja piti antaa toinen käsky, että istui.. 

Kokonaisvaikutus 8,5

Haukkuminen paikkamakuuseen tullessa ei olut hyvä. Lisäksi koira voisi olla innokkaampi. Tuomari kuitenkin kehuikin sen verran, että Rauhalla on hyvä perusasento, asenne ja kontakti aina liikkeiden alussa, mutta sitten liikkeelle lähtiessä se katoaa. 

Pisteitä kertyi tällä kertaa 165,5 ja toinen ykköstulos siis. En tiedä olenko tyytyväinen vai en. Jos vertaa viime viikoiseen, niin oli tämä parempi, mutta ei tämäkään kyllä hyvä ollut. No mutta viime viikkoa on tullut jo pohdittua sen verran, että tätä koetta en jaksa nyt jäädä murehtimaan. Nyt vain uudet keinot käyttöön, että saataisiin seuraaminen hallintaan. Loppuvuodeksi olisi vielä kolmet kokeet, että kyllä me sitä tk1:stä toki tavoitellaan. Avoimeen ei kyllä olla varmasti vielä ainakaan vuoteen millään muotoa valmiita. 

Tässä sitä pohdiskellaan, että mitäs nyt. (c)Heidi Lappalainen

Just eikä melkein

Viikonlopun rallykisoista. (c) iiris Härkänen

Olipa taas hirveä ilta. Meidän toiset tokokokeet. Tällä kertaa täällä Kuopiossa, mutta tuomarina sama tuttu Erkki Shemeikka, niin kuin viime kerrallakin. Rauhan käytöskin oli varsin tuttua viime kerralta, eli siis huutoa, perseilyä ja en kato sua päinkään asennetta. Kehän laidalla haki vielä kivasti kontaktia, mutta kun kehänauha ylitettiin niin siihen se loppui ja alkoi armoton ulkopuolelle kyttäily ja päätön haukunta. Mitään video- tai kuvatodisteita ei ole, sillä kukaan ei onneksi ollut kuvaamassa. Tai ehkä paremminkin valitettavasti. Voisi olla ihan opettavaista katsoa suoritus, ja näkisin ehkä myös mistä kiikastaa. Ei Rauha ikinä treeneissä kentällä huuda. Luultavasti huonot hermot ja Rauhan suuri vilkkaus yhdessä tekevät tästä kisaamisesta näin tuskaista. 

Mutta helpoin koetta on varmaan ruotia ihan kohta kohdalta, eli tässä tulee:

Paikalla makaaminen 10

Pysyi ja oli hiljaa. Mutta pääpyöri ja kuikuili kehän ulkopuolelle paljon. 

Seuraaminen 7

No eihän se ollut mitään seuraamista, vaan vierellä kävelyä. 

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10

Tämä oli kylläkin maahanmeno vierellä kävelyn yhteydessä. Huusin käskyn melko kovaa, koska Rauha ei pitänyt kontaktia. Meni kuitenkin maahan ihan hyvin. 

Luoksetulo 9

Tuli seisomaan mun viereen ja jouduin antaa toisen käskyn että istui. Meidän ainut niin sanottu varma liike, eikä sekään onnistunut. D:

Noutoesineen pitäminen 9

Pari kertaa painoi hampaitaan esineeseen vähän kovemmin. Ihan ok piti kuitenkin minun standardeilla. 

Kauko-ohjaus 0

Ei noussut istumaan sieltä maasta. Mokoma.

Estehyppy 10

Ainut onnistunut liike.

Kokonaisvaikutus 7

Niin kuin viime kerralla. Syykin sama kuin viimeksi. 

Kun nämä pisteet laskee yhteen, niin niistähän tulee se tasan 160 p, että niin vain saatiin Rauhan kanssa ensimmäinen ykköstulos. Mutta ei oikein jäänyt hyvä mieli, kun suoritus oli niin surkia. Meillä olisi vielä ensi viikolla toiset kisat, joihin menin toukokuussa innokkuuksissani ilmoittautumaan. En tiedä onko sinne järkeä edes mennä, mutta toisaalta olen jo maksanut sen lystin. 

Rauha paiskautui nukkumaan heti kun tultiin tänään kotiin. Oli selvästi sillekin henkisesti tosi raskas ilta. 

Tässä vielä kontakti pelittää. (c) Iiris Härkänen

Taas me rallytaan!

Tänään osallistuimme meidän aksaseuran järjestämiin rally-tokokisoihin. Ilma oli melkoisen lämmin, mutta ei onneksi ukkostanut, vaikka eilen sellaistakin säätä povattiin. Rauhan kanssa oltiin alokasluokan kakkosryhmässä ja paikalle saavuttiin ihan hyvissä ajoin, jotta Rauha ehti nuuskutella kisatunnelmaa. Pelkään edelleen, että se meidän ekojen tokokokeiden haukkufiasko uusiutuu, joten koetin saada Rauhan mahdollisimman normaaliin olotilaan. En uskaltanut edes viritellä sitä sen kummemmin. Herkuilla otettiin muutamia liikkeitä ja seuraamispätkiä ennen radalle menoa, mutta ei muuta. 

Tuomarina kisoissa toimi Tytti Lintenhofer ja hän oli suunnitellut meille tällaisen radan:

Sinänsä kivan yksinkertainen rata. Selkeät suunnat ja ei voinut niin sanotusti eksyä. Mutta nuo kyltit. Kaikki meidän haastavimmat, eli siis 3 erilaista käännöstä vasempaan ja kermana kakun päälle tuo peruutuskyltti. Rauhan pyllynkäyttö olikin radalla varsin puutteellista ja kyltit 4 ja 7 tuottivat suuria vaikeuksia. Myöskään pujottelussa pylly ei kääntynyt toivottuun tapaan. Sen sijaan peruutuskyltti (10) meni hyvin, mitä nyt itse taas onnistuin siihenkin töpeksimään pistevähennyksiä. 

Pisteissä jäätiin kuitenkin loppujen lopuksi selvästi plussan puolelle 93:lla pisteellä. Pistevähennykset tuli seuraavasti:

Kyltti 4: -1 (PY) -1 (TVÄ)

Kyltti 10: -3 (Ylimääräinen apuaskel = kun pyysin Rauhan vierelle lopussa, otin jonkin ihme askelen taaksepäin. Mitä, miksi, en tiedä. Mutta pitääpä kiinnittää tähän huomiota.)

Lisäksi tuomari vähensi kokonaisvaikutelman vuoksi -2 pistettä. Syynä koiran liiallinen haahuilu. Vähennys oli mielestäni erittäin ymmärrettävä. Räyhis tsiikaili vähän liikaa maisemia radalla. Kommenteissa luki vielä, että "selkeä pysähdys toivottavaa. Reipas suoritus". Kun tuota videota katson, niin minusta minun pysähdykset on kyllä ihan selkeitä. Mutta kai sitä voisi vähän rauhallisemminkin radalla ottaa. :D

Tässä video Rauhan tämän päiväisestä suorituksesta. Kiitos Annelle kuvaamisesta!

Läksynä näistä kisoista jäi kyllä päällimmäisenä mieleen tuo pyllyn käyttö. Sitä pitäisi treenata paljon lisää. Tokossa sitä tarvitsee vain vasemmalle käännöksessä ja siinäkin vain vähän, niin olen jotenkin onnistunut sivuuttamaan tämän pyllyongelman. Nyt vain pyllytreeniä siis! Hyväksytty tulos kuitenkin kisailtiin, joten tottakai olen tyytyväinen tämän päivän suoritukseen. Seuraavat kisat olisivat sitten kuukauden päässä täällä koto-Kuopiossa. Sinne lähdemme siis yrittämään RTK1:stä! 

"On tämä rally-toko vakava laji.." (c) Anne K. 

"No ei ees oikeesti oo! " (c) Anne K. 

Uusilla säännöillä

Vähän tylsäksi alkaa tämä blogi varmaan käymään, kun joka toisessa postauksessa tunnisteena kisat, mutta olen ollut vähän laiska kirjoittamaan mistään, ja kisatulokset on aina helppo käydä kirjaamassa ylös. 

Joka tapauksessa tänään osallistuttiin sitten vuorostaan möllitokoihin. Tässä vaiheessa tietysti jo uusilla säännöillä. Rauhan on ollut koko päivän ihan hirveä. Se haukkuu kaikille rappukäytävän äänille, mitä se ei yleensä tee. Rappukäytävässä se räyhäsi jollekin pikkulapselle. Mietin jo töissä tullesta, että jos koira on tällä päällä, niin parempi olisi ehkä jäädä kotiin, mutta mentiin kuitenkin kokeilemaan. Ei näitä möllejä kuitenkaan Kuopiossa ihan tajuttomasti ole. 

Paikan päällä Rauha haukkui hetken, mutta oli sitten ihan perus-Rauhana. Haukkui, jos muut haukkui, mutta sai tuohon kuitenkin kontaktin tosi hyvin, ja sitä kautta myös Rauhan sai hiljenemäänkin ihan hyvin. Itse koe meni myös ihan hyvin, pisteet osa-alueittain tässä:

Paikalla makaaminen 8

Annoin Rauhalle toisen maahan käskyn noin puolessa välissä paikalla oloa. Se nuuskutteli viereisestä koirasta tulleita hajuja sen verran intensiivisesti, että halusin kiinnittää huomion pois siitä. 

Seuraaminen 8½

Rauha kulki ihan kiinni minun jalassa ja minulla oli vähän vaikeuksi liikkua. Rauhalla on joskus tapana seurata tosi lähellä, mutta nyt se välillä ihan puski jalkaan kiinni, jonka johdosta hidasseuraaminen oli kamalan vaikeaa, kun tuntui, että meenaan kaatua koiran päälle.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8

Mitä mitä. Rauha teki sellaisen puolimaahan menon, eli siltä jäi kyynärät ilmaan, joten jouduin antamaan toisen käskyn. Tämä liike kun on yleensä Rauhan bravuuri, jonka se tekee vaikka unissaan. 

Luoksetulo 10

Perus-Rauhaa!

Noutoesineen pitäminen 10

Saattoi ihan vähän muljuttaa suussa kapulaa, mutta en ole ihan varma. 

Kauko-ohjaus 9

Ei olla koskaan tehty niin pitkältä matkalta. Tuli mulle vähän yllätyksenä, miten pitkä se matka onkaan. Rauha ei noussut ihan kunnolla pystyyn istumaan tämän takia, vaan jäi semmoiseen lösöistuntaan. :D

Estehyppy 8

Annoin hyppy-käskyn jälkeen sivu-käskyn. Ei olisi kyllä tarvinnut, mutta kunhan varmistelin. 

Kokonaisvaikutus 8½

Pisteitä laski haukkuminen kehään tullessa (Mut hei tällä kertaa se loppu sit siihen!). Tuomari (joka meillä myös usein kouluttajana ollut) sanoi, että minun pitää parantaa sosiaalisen palkan merkitystä Rauhalle. Nyt se vain hiukan ilostuu, mutta sen pitäisi riemastua. Kun katsoin muiden suorituksia, niin huomasin, että tosiaan, Rauha vain heiluttaa häntää kun minä kehun sitä, mutta useat muut koirat hyppivät ja pomppivat ja ihan riemuitsivat niistä ohjaajan kehuista. Mutta miten saada sosiaalinen palkka koiralle tärkeämmäksi? Vinkkejä otetaan vastaan. :D

Pisteitä Rauhalle kertyi siis yhteensä 174,5 ja samalla alokasluokan voitto ainoalla ykköstuloksella. Alokasluokassa oli 4 koirakkoa. 

Kuvia tai videoita ei kisoista nyt ole, joten postauksen kuvapuolta pääsee edustamaan otokset Rauhasta ja Tinosta eiliseltä metsälenkiltä. Kuvat on ottanut Tinon omistaja Veera Hujanen. Ei tietenkään molemmat voi yhtäaikaa katsoa kameraan.

Epistä

Tänään osallistuttiin Hukka-Putken järjestämiin rallytokoepiksiin. Ei olla treenailtu rallya lainkaan niiden Kemin kisojen jälkeen, mutta eikös epikset mene vähän niin kuin treenistä? Rauha oli ihan kivalla tuulella. Tottelevaisena ja sosiaalisena. Eikä sitä hirveästi kiinnostanut hajut tai muut koirat. Räyhis löllöttelikin minun kanssa melko paljon kehän laidalla muiden suorituksia katsellen. 

Alokasluokan rata oli muistini mukaan tällainen:

Virittelin Rauhan tosi nopeasti. Kertasin meille vaikeimmat kyltit, eli peruuttamisen ja saksalaisen täyskäännöksen vielä kentän laidalla ja sitten mentiin kehään. Rauha teki tosi nätisti alussa. Spiraali hitaasti meni tosi tyylikkäästi omasta mielestäni. Peruutusaskelet tuotti odotetusti ongelmia. Rauha tuli kahden askelen kohdalla vähän vinoon eteen ja kolmen kohdalla se jäi vain seisomaan minun eteen, ennen kuin istui. Olin päättänyt, että tätä kylttiä en uusi, meni miten meni joten jatkettiin vaan matkaa. Saksalainen täyskäännös meni tällä kertaa hienosti. Pujottelussa Rauha vähän haahuili ja jouduin tsemppaamaan sitä. Maahan meno ja juoksu onneksi nosti taas Rauhan virettä ja kehän jälkeen viskasin Räyhikselle tennispallon, jonka se kyllä mielestäni todellakin ansaitsi. Nameja radalla olisi saanut käyttää, mutta niistä olisi tullut -3 pistettä per kerta, joten itse jätin namit suosiolla pois.

Tällä kertaa olo oli jo paljon varmempi kuin edellisissä mölleissä. Tiesin, että saimme hyväksytyn tuloksen. Illan aikana näkyi kuitenkin niin upeita suorituksia, että mitään sijoituksia en osannut odottaa. Monella koirakolla oli kuitenkin paljon kauniimpaa seuraamista, kuin minulla ja Rauhalla. Sainpa siis jälleen yllättyä kun tuomari julisti meille 97/100 pistettä ja 3. sijan! Pistevähennykset tuli kyltiltä 3 (-1 PY) ja kyltiltä 6 (-1 VINO, -1 TVÄ). Koirakoita ALO-luokassa oli 19. Palkinnoksi saimme valita Hurtta-tuotteen isosta laarista (valjaita ja pantoja) ja valitsin Rauhalle punaiset T-valjaat. 

Kuva Hukka-Putken Facebook sivuilta. Keskellä minä ja Rauha. Oikealla puolella 1. ja 2. sijoittuneet sheltit ja vasemmalla tuomarin suosikki pk. collie.

Jottei tämä kuulostaisi liian hyvältä, kerrottakoon, että kotona kokeilin heti uusia valjaita, ja lähdimme lenkille. Rauha oli kunnon tappoasenteella liikenteessä. Se hyökkäsi yhteen pusikkoon ihan hurjalla raivolla, enkä minä nähnyt koko puskassa mitään. Myös parille koirakolle se rähisi sellaisella raivolla, että minun oli pakko ottaa valjaat kesken lenkin pois ja vaihtaa pantaan. Siihen loppuikin räyhääminen. Ei tainnut Rauha arvostaa uusia valjaita. Mietin, että hiertääkö/painaako ne jotenkin. Toisaalta luultavampi syy on vain se, että jos valjaissa lenkkeillessä hihna kiristyy, niin Rauhalle tulee varmaan heti sellainen olo, että minä jotenkin painostan sitä. Kun valjaista paine leviää niin moneen kohtaan ja erityisesti tuonne rinnan alueelle. Rauha on tosi herkkä kaikelle tuollaiselle, ja luultavasti se tulkitsee valjaiden paineen sellaisena, että sen pitää nyt sitten alkaa suojelemaan minua. Pitäydymme siis peruslenkeillä ihan vaan kaulapannassa. 

Oulu KV, rallykisat ja muuta mukavaa

Perjantaiaamuna ajeltiin Rauhan kanssa Iisalmeen. Äitini oli reissussa, joten mentiin Leewin seuraksi, ja samalla minä pääsin näkemään vanhoja kavereita, joita oli kerääntynyt Iisalmeen eri puolilta Suomea Oluset-festivaalien takia. Pitkästä aikaa minulla oli oma kamera mukana, joten koirapuistossa räpsäisin pari kuvaakin Rauhasta ja Leewistä.

Rauha vaanii Leewiä.

Rauha vahtaa keppiä..

..ja syöksyy perään!

Leewiä ei kepit jaksa kiinnostaa.

 Lauantaiaamuna jatkettiin sitten Rauhan kanssa matkaa pohjoiseen, kohti Oulua ja Oulun KV näyttelyä. Tuomarina toimi Orietta Zilli Italiasta, ja pitää kyllä sanoa, etten ole ennen moiseen tuomariin törmännyt. Jäi jotenkin olo, ettei nahkat tuomaria juuri kiinnostanut. Arvostelu tahti oli rivakka ja kaikki nartut saivat ERI SA. Nuorten luokassa oli kaksi narttua, joista Rauha sijoittui toiseksi. Arvostelukin oli tosi ympäripyöreä ja vähän hutaistun oloinen:

"1 year & 8 months. Feminine. Typical head. Good muzzle. Correct bite. Good neck. Well-balanced body. Good angulation, feet and tail." NUO ERI/2 SA

Räyhis ravaa Oulu KV:ssa (c)Annina Eskola

No mutta saipahan Rauha ensimmäisen SA:nsa. Yövyimme Oulussa kaverini luona ja sunnuntaina lähdimme sitten uusiin koitoksiin, nimittäin Kemiin meidän ensimmäisiin virallisiin rally-tokokisoihin. Rauha teki kaikille selväksi, että olimme saapuneet paikalle hurjalla haukku-ulinalla, mutta nopeasti se kuitenkin Rauhoittui sinne kentän sivuun, ja mittailujen ja rataan tutustumisen jälkeen sainkin katsella muiden suorituksia ihan rauhassa, kun Räyhin lekotteli nurmella. 

Kisarata oli ihan kiva. Muistelisin, että tällainen:

Ainoastaan kyltin 12 piti tuottaa meille ongelmia, koska Rauhan takapäänkäyttö on vielä niin heikkoa. Mutta noh, varsinaisessa suorituksessa tuli kuitenkin töppäiltyä ihan eritavalla kuin aluksi olisin uskonut. Suurimmaksi ongelmaksi paljastuikin radalla saksalainen täyskäännös eli kyltti 11, vaikka yleensä se sujuu todella hyvin. Pisteitä kuitenkin saatiin yhteensä 76, eli hyväksytty tulos kuitenkin tuli. Vähennyksiä tuli seuraavasti:

Kyltti 3: TVÄ (rintamasuunta) -10 p. Hupsista. En itse edes huomannut/tiennyt tällaisesta virheestä. Eli siis kun tultiin kyltiltä 2 kyltille 3, Rauhalla venähti vähän pitkäksi ja pyysin sitä korjaamaan perusasennon. No Räyhis teki työtä käskettyä ja kierähti niin että oli hetken minua vasten. Sitten siitä lähdettiin ottamaan askelia, jotka kyllä sujui tosi nätisti. Mutta se että Rauha oli hetken minuun nähden vastakkaisessa suunnassa nollasi kyltin. Tiedempähän ensi kerralla paremmin. :)

Kyltti 5: VINO -1 p. Pujottelua juostessa Rauhan pylly ei vissiin pysynyt kokoajan mukana.

Kyltti 11: PY -1 p. TAL -1 p. TVÄ -1 p. UUSI -3 p. OV -3 p- UUSI -3 p. Hahahaha. Tosi kiva. Mentiin kyltille, ja Rauha nuuskaisi sitä, päätin uusia, mentiin kyltille ja se nuuskaisi taas ja olin ihan, että mitä teen ja jäin pyörimään paikalleni ihan hukassa olleena ja tein vaikka mitä tyhmää ja sitten uusin toisen kerran ja ei se varmaan vieläkään nätti ollut, mutta jatkettiin vain pokkana matkaa. 

Kyltti 15 (MAALI): PY -1 p. Enhän minä tiennyt, että vielä maalikyltilläkin pitää jotenkin mennä kontaktissa nätisti. No ensi kerralla sitten sekin paremmin.

Omia typeryyksiäni pääasia noista pistevähennyksistä siis, luonnollisestikin. Olisi pitänyt uusia kyltti 3, ei olisi pitänyt uusia kertaakaan kylttiä 11. Nythän me saatiin yhdeltä kyltiltä siis -12 p. Aika taitavaa. hah. No mutta hyväksytty tulos kuitenkin. Se kai se pääasia on.

Kemin rally-tokoista ajeltiin sitten Oulun kautta Iisalmeen, jossa olin yötä ja palasin tänään Sorsasalon ja aksatreenien kautta Kuopioon. Tarkoitus oli saada video Rauhan hienosta 12 kepin kepittelystä, mutta Rauhan ei ollut lainkaan keppituulella tietenkään juuri silloin. Kyllä me yksi onnistunutkin suoritus kuitenkin saatiin purkkiin. 

(c) Anne Kylmäoja

(c) Anne Kylmäoja

(c) Anne Kylmäoja

Namin syöntiä ja 12 keppiä

SCY:n Savo-Karjalan alaosasto järjesti tänään mätsärin Kuopiossa. Mekin käytiin Rauhan kanssa hetki chillailemassa mukana, vaikka ei osallistuttukaan itse match showhun. Sen sijaan me osallistuimme järjestettyyn naminsyöntikilpailuun. Ideana oli syödä 10 namia mahdollisimman nopeasti. Alustana oli noin puolen metrin pituinen lauta, johon oli porattu 10 reikää, joihin namut asetettiin. Meidän pienestä jäljestystaustasta oli selvästi hyötyä, sillä Rauha imuroi namit nopsaa, ja ajaksi kirjattiin tasan 5 sekuntia! Tuolla ajalla sijoituimme kilpailussa toiseksi. En kyllä yhtään tiedä paljonko osallistujia oli. En itse edes päässyt noutamaan palkintojamme (jotka oli muuten ihan tosi hyvät osallistumismaksuun nähden), sillä meillä oli illalla vielä agilitytreenit, jonne piti rientää.

Naminsyönnin synnynäinen mestari!

Agilityssä oli taas vuorossa kepittelykerta, ja kouluttaja oli töytäissyt kentälle kokonaisen 12 kepin sarjan, ja voi ihmettä, Rauhankainen meni kaikki 12 keppiä! Välillä tuli vielä yrityksiä luikkia vähän välejä ohi, mutta monta onnistunuttakin suoritusta saatiin. Ilmeisesti kun sen liikkeen oppii, niin sitten ne vaan alkaa luistaa. Eihän nuo kepit ole vielä mitenkään valmiit, sillä Rauha ei osaa vielä itse hakeutua kovin hyvin oikeaan aloituskohtaan, jonka vuoksi minun on oltava aina siellä keppien oikealla puolella, mutta pikkuhiljaa sitten muitenkin lähetyskulmia on alettava harjoitella. 

Onneksi se on nyt ohi

Kamalaa. Tänään oli meidän ensimmäinen virallinen tokokoe. Minulla oli työpäivä, ja töissä jo stressasin koetta ja mietin moneen kertaan kuinka saan Rauhan mielentilan pidettyä vakaana ja tein kaikenmaailman lenkkisuunnitelmatkin valmiiksi. Suunnitelmat kosahti siihen,  kun Iisalmeen saavuin, niin satoikin ihan kaatamalla vettä. Käytiin vaan nopea remmilenkki, ja sitten suuntasimme koepaikalle. 

Alokasluokassa oli 4 koirakkoa, Rauha numerolla 3. Paikalle saapuessa huomasin heti, että Rauha ei ollut lainkaan siinä mielentilassa, mihin minun oli se tarkoitus saada. Se oli ihan höslä, ja haukkui ja vahtasi kaikkea. Erityisesti se ihastui pieneen saksanpaimenkoiran pentuun. Pennulla ei ollut varmaan kovin paljoa yli 8 viikkoa ikää, että kyllähän sellainen nyt sydämen kuin sydämen sulattaa. Rauha vaan ilmaisi mielenkiintonsa turhan äänekkäästi, mikä taisi hiukan pelottaa pentua. Käytiin siinä vielä pieni remmilenkki ja sitten kehään. Rauha oli ihan elämöissään ja mölysi minkä kerkesi. Minulla loppui usko jo kehääntulotarkastuksessa, kun tuntui, ettei koiraan saa mitään kontaktia, kun se vaan mölyää. Jotenkin me kuitenkin pakerrettiin koe läpi. Saaliina 154 pistettä eli II-tulos. Sijoitus 3/4. 

Tuomarina Erkki Shemeikka. Pisteet meni näin:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 7

Rauha makasi nätisti sellaisen 1,5 minuuttia, sitten se inahti ja tiesin jo sen ilmeestä, etä nyt se ei enää kestä. Ja sitten tulikin eka haukahdus, sitten toinen ja loppuun vielä oikein hieno sarja, jonka voimasta koko koira nousi istumaan. Sitten palattiin koirien sivulle. Tuomari sanoi, että kyllähän se paikallaan pysyy, mutta kyllä sen hiljaa pitäisi olla. 

Seuraaminen kytkettynä 7,5

Tässä oli edes jotain pientä yritystä, mutta sitten..

Seuraaminen taluttimetta 6

..KAMALAA! Ihan sunnuntaikävelyksi meni tämä kyllä. :D Video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta tässä vaiheessa Rauha perseili sen verran, että mulle tuli jo vähän helpottuneempi olo. Sellainen, että perseelleenhän tää jo meni, niin menköön. 

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9

Karjaisin käskyn melko kovaa, kun en ollut varma missä maailmoissa Rauha lentelee, ja se tehosi, ja Rauha tömähti tosi täpäkästi maahan. 

Luoksetulo 9

Tuli vähän vinoon.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8

Meni ihan nätisti, mutta sitten pentupaini kentän reunalla vei huomion ja videolta näkyy miten kävi.

Estehyppy 8

Muuten hyvä, mutta en saanut koiraa istumaan ajoissa esteen takana. 

Kokonaisvaikutelma 7

Ihan ihmeen hyvä. Kyllä oli tuomari armeliaalla tuulella. Ehkä sitä vähän säälitti minä ja remuava Räyhä. Tuomari sanoi, että Rauha haukkuu liikaa ja on liian kiinnostunut kehän ulkopuolisesta maailmasta. Jeps. Olin vähän ihmeissäni, miten huonosti Rauha kesti häiriötä. Kehän laidalla leikkivät pennut pisti sen pasmat ihan sekaisin. Minun jännitys vissiin tarttui koiraan ja se yritti vain ymmärtää, mistä minä olen niin ahdistunut. Videolla näkyy hyvin, miten Rauha kokoajan kyttää kehän laidalle sinne tiettyyn kohtaan. 

No mutta tästä on suunta nyt sitten toivon mukaan ylöspäin! Pitää vissiin lisätä häiriötreeniä ja koettaa löytää uusia treenipaikkoja/kavereita. Opettavainen koe oli. Ei kaduta. Naurattaa enemmänkin. Varsinkin kun katsoo tuota videota, jonka äitini kuvasi. Siinä on kaikki mitä äitini oli kuvannut, että noin puolet kokeesta puuttuu, kun äiti oli joko unohtanut kuvata, tai sitten oltiin hävitty kehän vieressä olleen pakun taakse, mutta antaapahan jotain osviittaa meidän häröilystä tänään. Ja ehkäpä video laskee vähän muidenkin kynnystä mennä kokeisiin. Niin kuin tuomari kivasti sanoi, koe on vain tilanne, jossa katsotaan millä tasolla koirakko tällä hetkellä on. Ei se ole mitenkään vakava paikka. Mutta ainakin itseäni, kyllähän se silti jännittää ihan pirusti. 

Ei me ihan huonoja voitu olla, kun saatiin pokaalikin! :D

Rally-epikset

Olin Rauhan kanssa eilen KPSH:n järjestämissä epävirallisissa rallytokokokeissa. Sää oli ihan ok. Välissä satoi vähän kovemmin, mutta meidän vuorollamme ei onneksi yhtään. Koiria oli ilmoittautunut yhteensä 30, joista 3 avoimessa luokassa ja loput alokkaassa. Muutama koirakko oli poissa, joten en ole aivan varma, montako koirakkoa tarkalleen oli paikalla. Mutta yli 20 koirakkoa oli joka tapauksessa alokasluokassa mukana. Nameja kokeessa ei saanut käyttää.

Meitä edeltänyt koirakko oli poissa, ja minä en sitä tiennyt, ja odottelin vain pöljänä kentän reunalla, että "menen sitten sen espanjanvesikoiran jälkeen", kunnes tajusin, että kukaan ei mene radalle ja ihmiset selvästi etsivät jotakuta. Menin sitten hiukan lähemmäksi, ja sain kuulla, että on meidän vuoro. Pienen häslingin siis onnistuin saamaan aikaan, mutta onneksi olin jo viritellyt Rauhan valmiiksi. Tarkoitus olisi ollut käydä rata vielä päässä läpi ennen omaa vuoroa, mutta siihen ei sitten aikaa jäänyt, ja jotkut kyltit olinkin jo radalle mennessä tyylikkäästi unohtanut. Pientä paniikkia pukkasi, kun koetin keskittyä koiraan ja lukea samalla kylttejä ja liikkua kuitenkin suhteellisen rivakasti. Alokasluokan rata näytti tällaiselta:

Rata oli ihan kiva. Ei ollut meidän inhokkikylttiä. Sitä missä koira otetaan eteen ja sitten peruutellaan ensin yksi, sitten kaksi, ja sitten kolme askelta. Rauha alkaa siinä aina tarjota sivulle tuloa kolmen askelen kohdalla. Toinen meille rallyssa vaikea juttu on nuo vasempaan tehtävät käännökset ja pyörähdykset, kun Rauha pyllyn käyttö on vielä niin huonoa. Tälläkin radalla kompastuin Rauhaan molemmilla pyllynkäyttökylteillä, eli kylteillä 4 ja 12. 

Meikäläinen viiletti radan melko nopeasti. En oikeastaan jännittänyt kisaa juuri laisinkaan, mutta pieni paniikki nousi välillä radalla, kun tajusin, ettei minulla ole mitään muistikuvaa, mikä kyltti on tulossa seuraavaksi. Radan jälkeen ei ollut mitään käsitystä miten se meni. Kahdesti tiesin itse törmänneeni koiraan, jotka nyt on aika selkeitä virheitä. Innostuin myös maalikyltistä niin kovasti, että otin pari juoksuaskelta juuri ennen sitä. Lisäksi pysähdyin typeränä puoliksi kehään, kun jäin palkkaamaan koiraa, että virallisissa kisoissa olisi varmaan tullut hylsy tai jotain siitä, mutta onneksi näissä epiksissä ei ollut niin tarkkaa sentään. Olin myös varma, että olin unohtanut jossain kohti ottaa perusasennon tai jotain. Nuo kyltit kun ovat keskenään niin kauhian samankaltaisia. 

Mutta mitäpä sitä enempää spekuloimaan, miten rata tuntui menevän, kun minulle on myös videomateriaalia siitä, miten se ihan oikeasti meni (Kiitos Annelle kuvauksesta!):

Videolta näkyy, miten meikä on vähän ulapalla ja välillä tuo touhu näyttää vähän jopa surkuhupaisalta. Autan Rauhaa ihan liioitellun paljon. Liikkessä maahanmenossakin annan käsiavun. Mitä ihmettä? Vaikka rallyssa se sallitaankin, mutta kuin koira osaisi vähemmälläkin, niin onhan tuo nyt ihan turhaa varmistelua, varsinkin kun on epävirallinen koe. 

Palkintoja alettiin jakaa matalimmasta pistemäärästä alkaen. Yhtä vaille kaikki koirat saivat tuloksen ja kun tämä tieto julkaistiin (ja selvisi, että me emme olleet se koirakko, joka tulosta vaille jäi), olin tyytyväinen ja helpottunut. Kyllä siis jotain tehtiin radalla oikein. Siinä sitten odoteltiin, kun tuloksia huudeltiin ja ihan alkoi ihmetyttää, kun ei meidän nimeä mainittu. Lopputulos olikin varsin yllättävä. Me nimittäin saatiin 99/100 pistettä! Ohjaajavirhe ainoastaan kyltiltä 12, siitä kun koskin koiraan. Tuomari ei siis ollut huomannut kyltillä 4 tapahtunutta törmäystä. No mutta sehän oli vain meille plussaa. Tuolla pistemäärällä irtosi 3. sija ja päästiin siis palkinnoille asti. Aikas hyvin meidän vähäiseen rallytokokokemukseen nähden, mutta kyllähän tuosta tokotaustasta on tässä lajissa paljon apua.

Möllitoko 3 + VIDEO

Tänään oli meidän kolmannet möllitokot, jotka meni jo paljon paremmin, kuin edelliset. Vieläkään ei mitään huippuseuraamisia tullut ja paikalla olon helpotin niin, että jäin koiran eteen, mutta muuten olen tyytyväinen meidän suoritukseen. Pisteitä 183 ja ykköstulos. Tuomari sanoi, että kyllä tuon koiran kanssa jo kisoihin voi mennä. Kunhan paikalla olo saataisiin kuntoon, niin mentäisiinkin.

Onneksi edes toinen meistä onnistuu kuvissa. (c) Heidi Lappalainen

Palkkasin Rauhan melkein joka liikkeen välissä, ja myös perusasennoista. Tässä päivän pisteet osa-alueittain:

Luoksepäästävyys 10

Paikka makuu 8 (Koska helpotin)

Seuraaminen kytkettynä 9 

Seuraaminen ilman hihnaa 9

Liikkeestä maahan 10

Luoksetulo 10 (Oli vähän nytkänyt istuessaan, mutta ei tullut sakkoja siitä)

Liikkeestä seiso 9 (Seuraamisessa meenasin kompastua koiraan. Itse seisominen meni ihan hyvin.)

Hyppy 9 (Ennakoi istumiskäskyn)

Kokonaisvaikutelma 9

Nyt vaan tehotreeni paikkamakuuseen. Pitää alkaa tehdä niitä muuallakin kuin kotona ja treeneissä. Mennä vaikka jonnekin kaupan pihaan treenailemaan. Meillähän on siis ongelmana se ääntely ja levottomuus. Koskaan ei Rauha ole paikka makuusta karannut, mutta ekan minuutin jälkeen alkaa helposti se ininä, joka pahimmassa tapauksessa on johtanut jopa haukkumiseen. Yritetään harjoitella sitä, että mielentila pysyisi koiralla rentona makuun ajan. Kotona paikkamakuissa ei ole mitään ongelmaa, koska tilanne on niin rento. 

Myös tuota paikallaan seisomista pitää varmentaa vielä häiriökäskyjen kanssa. Seuraamisessakin on vielä paljon työtä, mutta liikkeelle lähdöt ja suora seuraaminen sujuu jo ihan hyvin. Käännöksiä pitää alkaa nyt harjoitella, ettei koira jätättäisi niissä ja myös sitä pyllyn käyttöä tarvittaisiin lisää etenkiin vasempaan kääntyessä. 

Treeniä, treeniä ja treeneissä nameja vähemmälle. :)

(c) Heidi Lappalainen

Möllitokot II

Käytiin toista kertaa seuran järjestämissä möllitokokisoissa. Ihan vain harjoittelemassa kisatilannetta ja liikkeitä kokonaisuuksina, joten mitään paineita ja tavoitteita en kisoihin luonut. Kisat alkoivat väärin päin, eli EVL oli ensin. Katsoin EVL:n koirakot, joita oli kaksi. Voittajaluokan koiria ei ollut, joten lähdin AVO:n alkaessa käyttämään Rauhaa lenkillä. Rauha oli ihan hurjassa vilskeessä, joten mentiin halliin rauhoittumaan paikalla oloa varten. Juttelin siinä erään sheltin omistajan kanssa, joka sanoi, että hänen koiralleen on tullut vähän traumoja paikalla olosta, kun joku collie oli huutanut jossain kokeessa paikkalla olossa. Rauhahan viime mölleissä vinkui suhteellisen äänekkäästi paikalla olossa loppuajasta, joten päätin nyt pelata oikein varman päälle, jottei vaan traumatisoida Rauhan kanssa sitä shelttipoloista lisää. Niinpä kun alokasluokka, ja siis meidän vuoro, tuli, jäin paikalla olossa Rauhan eteen, niin että pystyisin helposti keskeyttämään, jos se alkaisi ääntelehtiä liikaa. Rauha kuitenkin oli ihan, nätisti, lopussa pieniä inahduskia, jotka eivät kuulma olleet kuuluneet tuomarille ja liikkeen ohjaajalle asti. 

Minulla oli kokeessa taskut täynnä nappuloita ja palkkasin Rauhan kaikkien liikkeiden välissä. Sen verran lisäsin haastetta viime kertaan nähden, että palkkana toimi omat "tylsät" ruokanaput. Yleisesti kokeesta voisi sanoa, että seuraaminen oli kakkaa ja kaikki muu ihan hyvää. Mutta koska seuraaminen on aika tärkeässä roolissa, niin pisteet ei kovin kummoisiksi sitten tietenkään nousseet. Kokonaispisteet 156, eli II-tulos, mikä on kyllä ihan todella hyvin, sillä oikeassa kokeessa olisi monet liikkeet mennyt nollille, kun tuota seuraamiskäskyä tuli annettua ihan liikaa. 

Osasuorituspisteet tässä:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 8 

Tuomari poisti vain 2 pistettä, vaikka helpotinkin paljon jäämällä koiran eteen.

Seuraaminen kytkettynä 6 

Kamalaa. Kontakti oli hyvä siihen asti, kunnes otin ensimmäisen askelen ja Rauhan nenä tipahti heti maahan. Pysähdyin ja otin koiran uusiksi kontaktiin, jossa se pysyin yhden kulman ja juoksun ajan mutta täyskäännöksessä kontakti katosi taas. Toistin käskyn tuloksetta, joten nappasin naksun kouraan ja otin alusta ja napsun voimalla suoritettiin loppuun. Tuomari kuitenkin sanoi, että kauniisti seuraa, silloin kun seuraa, mikä on jo hyvä, koska syksyllä taisteltiin sen vinon ja edistävän seuraamisasennon kanssa. Se on nyt sentään saatu korjattua. 

Seuraaminen taluttimetta 7

Vähän parempi, mutta ei hyvä. Nenä ei mennyt maahan, mutta kontakti rakoili ja jouduin toistamaan "sivu" käskyn ainakin pari kertaa.

Maahan meno seuraamisen yhteydessä 6

Rauha jäi heti ekalta askelelta haistelemaan maata (siinä oli joku kumiroska, joka oli muka NIIN kiinnostava). Nappasin sitä pannasta kiinni ja napautin vähän. Otin naksun käteen ja leikitin vähän ja kun kontakti saatiin, niin sitten tulikin omaan mieleen ihan täydellinen suoristus. 

Luoksetulo 8,5

Tuli vähän vinoon. Vinoon tulemisen Rauha on keksinyt nyt viime kuukauden aikana. Murh. 

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9

Rauha sai buustia luoksetulosta ja tämä meni omasta mielestä ihan nappiin. Piste lähti, kun tulin kuulma outoon paikkaan koiran viereen, joka näytti hassulle. :D

Estehyppy 9

Oikein jees muuten, mutta meenasi vähän ennakoida istumisen kanssa.

Kokonaisvaikutus 8,5

Tuomari sanoi, että Rauha on vielä nuori ja epävarma, ja tarvitsee tällaisissa jännittävissä tilanteissa minulta tukea. Kuitenkin se on iloinen ja innokas ja liikkeiden välillä pysyy hyvin hallinnassa. Itsevarmuuttaa vaan lisää!

Oli opettavainen mölli! Virallisiin on vielä pitkä matka, mutta onneksi näitä seuran möllejä on tässä keväällä vielä lisää. Liikkeelle lähtöjä pitää nyt treenailla oikein kunnolla. Kaikessa on paljon viilattavaa, mutta kyllä toi seuraaminen ja ennen kaikkea varmuus on nyt se suurin juttu. Hyvillä mielen jatketaan treenejä, ja kyllä me vielä virallisiin mennään vaikka väkisin ennen sääntömuutoksia. :D

Tavoitteet vuodelle 2015

Vili ja Rauha

Lunta.

Ja sitten ensi vuoden tavoitteita. Tässä tulee.

1. Ohitukset paremmiksi. Samoin rappukäytäväkäyttäytyminen, eli ei räkytetä rappukäytävässä kuuluville uusille äänille...

2. Luustokuviin alkuvuodesta. Rauhan veljellä oli D-lonkat, joten kyllä jänskättää, mitä Rauhalta löytyy. Kuvataan lonkat, kyynärät ja selkä.

3. Jatketaan KPSH:ssa viikottaisia tokotreenejä ja lähetään kesällä kisoihin. En uskalla vielä laittaa mitään tavoitteita kisojen suhteen, mutta kunhan käydään kokeilemassa. Olisihan se aina kiva se I-tulos saada, mutta otsa rypyssä ei kisoihin olla menossa. Lisäksi aloitetaan tietenkin uusien tokosääntöjen mukaisten liikkeiden harjoittelu ja toivottavasti kisataan tuossa uudessakin alokasluokassa vuoden lopulla.

4. Jos luustokuvat sen sallivat, aloitetaan agility.

5. Jatketaan jäljestystä ja esineruudun treenaamista. Suunnitelmissa olisi jatkaa vielä keväällä namijäljellä, mutta päästä sitten kesän kuluessa eroon nameista. Käydään myös kaikissa mahdollissa koulutuksissa asian tiimoilta.

6. BH-koe? Erittäin suuri ehkä. Ei haittaa, vaikka ei olisikaan vielä tämän vuoden juttu. Riippuu miten tuon tytön teini-ikä kehittyy. Mutta jos Rauha vähän rauhoittuu ja tulee sellainen olo, niin ehkä loppuvuodesta voisi käydä kokeilemassa. EHKÄ.

7. Käydään paimentamassa edes kerran. En kyllä ole varannut meille leiriä ensi kesälle, mutta ajattelin, että jos päästäisiin mukaan vaikka johonkin collien paimennuspäivään tms.

8. Jatketaan pallopaimennusta omaksi iloksi. Hankittiin äidille jumppapallo, joten nyt olisi Iisalmessa materiaaliakin millä voidaan treenailla.

9. Käydään mätsäreissä aina kun sattuu lähelle hyvään aikaan. Myös parit näyttelyt. Tavoitteena olisi, että tänä vuonnakin se EH saataisiin.

10. Parannetaan kuntoa, niin koiran kuin omistajankin. Juostaan vähän enemmän, ja ehkäpä opetellaan myös yhdessä pyöräilyä.

No eiköhän noita nyt tuossa ole. Tottakai pyritään pitämään hauskaa, ja pysymään terveenä ja nauttimaan elämästä ym. mutta listailin nyt tähän vain tällaiset selkeät tavoitteet, joiden saavuttamiseen voin itse vaikuttaa.

Rauha on nyt melkoisessa teini-iässä, ja minusta tuntuu, että tuleva vuosi tulee olemaan minun ja Rauhan hankalin. Rauha on nyt mörköillyt ja sen mielialat oikeasti vaihtelee. Joskus se on niin lutunen ja rakastava, joskus taas äksy ja rähisevä. Toivottavasti tyttö tasaantuu 2 vuoden ikään mennessä.

Loppuun vielä pari kuvaa Rauhasta ja Mainista. Oma uuden vuoden tavoitteeni voisi olla hankkia uusi kamera.

Vuosi 2014

Vuosi alkaa olla jo lopuillaan, joten on aika tarkastella, kuinka me Rauhan kanssa selviydyimme viime joulukuussa asettamistani tavoitteista! Arvioin onnistumistani asteikolla: Check! (toteutui) Jaa-a. (toteutui osittain) Nope.(ei toteutunut)

- Tavoite nro 1: Tulla kunnolliseksi koirakansalaiseksi. 

• Sisäsiisteys Check!
• Nätti remmikäytös Jaa-a. Tämä oli jo jossain vaiheessa kunnossa, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana on otettu takapakkia, ja minun on pidettävä koiria ohittaessa Rauha todella tarkasti hallinnassa, ettei se ala hillua tai haukkua. Lisäksi viime viikkoina myös vastaan tulevat ihmiset ovat jostain syystä alkaneet kiinnostaa ja Rauha koettaa välillä ohimennen nuuskaista ohikulkijoiden housuja...
• Ystävällinen ja rohkea suhtatuminen vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Jaa-a. Tämä on toteutunut mielestäni niin hyvin kun se on Rauhan kanssa voinut toteutua. Rauha on kuitenkin pidättyväinen ja ei se tule muuksi muuttumaan. Ymmärrän nyt enemmän, ja en enää odota, että Rauhasta koskaan tulisi vieraat häntä heiluen ovella pussaileva kaikkien kaveri. Ehkä jopa parempi näin. :D
• Irti pysyminen  Check!
• Yksin kotona oleminen työ-/koulupäivän ajan Check!
• Ystävyys Karvisen kanssa Jaa-a. Viimeksi eilen nuo nukkuivat vieretysten sohvalla, niin että Rauhan pää oli Karvisen pyllyä vasten. Viimeksi tänään Karvinen läppäisi Rauhaa nenään, kun Rauha tunki liian lähelle. 
• ja kaikki muu perusarkikäytös kuntoon! Jaa-a. Muuten ei nyt tule mieleen suurempi ongelmia arjessa, mutta Rauha hyppii tuttuja ihmisia vasten helposti innostuessaan. Lisäksi kaikelle uudelle ja kummalle pitää puhista. 

"Olen rauhallinen ja kiltti tyttö"

"Ulkonakin aina tosi fiksu ja sievä"

"Tai no en ehkä ihan aina"

- Tavoite nro 2: Terveys kuntoon. 

• Madotukset Check!
• Rokotukset kuntoon Check!
• Sydämen sivuäänestä eroonpääsy/sydämen tutkinta, mikäli ääni ei häviä kesään mennessä Check!
• Yritetään vältellä onnettomuuksia! Check!

Hampaat tuotti välillä pään vaivaa.

Mutta onnettomuuksilta vältyttiin!

- Tavoite nro 3: Aloitetaan tottelevaisuuskoulutus. Eli siis tokon ALO-liikkeiden opettelu. Toivottavasti päästään myös jollekin kurssille tai treeniryhmään kesällä/syksyllä.  Check! Meni hyvin. Keväällä käytiin KPSH:n pentukurssi, josta jatkettiin suoraan KPSH:n TOKO:n ALO-kurssille, joka kestikin koko kesän. Kurssin loppuessa päästiin viikottain treenaavaan KPSH:n ohjattuun TOKO-ryhmään mukaan, ja siellä tarkoitus jatkaa ensi vuosikin! Kävimme myös tavoitteettomasti yksissä möllitokokisoissa hakemassa II-tulos. Lisäksi ollaan käyty treenailemassa omatoimisissa treeniryhmissä ja collie-yhdistyksen alaosaston treeneissä.

"Opin makoilemaan sohvalla!"

"Opin kiusaamaan Leewiä!"

"Ja opin syömään keppejä!"

- Tavoite nro 4: Kehäilemään! Olisi kiva päästä nyt alkuun pääasiassa mätsäreihin, mutta toivon mukaan päästään korkkaamaan myös parit viralliset näyttelyt. Tuloksissa ei ole mitään tavoitteita, kuhan nyt käytäisiin näytillä. Check! Mätsäreitä kierrettiin yhteensä pyöreät kymmenen kappaletta! Näyttelyissäkin käytiin, kahdesti pentuluokassa ja kerran junnuissa hakemassa se EH. 

Tavoitteiden lisäksi ollaan touhuiltu muutakin ekstraa ja vuosi on ollut tosi mukava! Kävimme Rauhan kanssa kesällä yhden jälkikurssin, mutta se tapa jäljestää ei ollut ihan meidän juttumme, joten syksyllä kävimme jälkileirillä ja osallistuimme alaosaston jälkipäivään. Saatiin innostusta ja apua jäljestykseen ja sitä on nyt vähän treenailtu pitkin syksyä. Käytiin myös paimennusleiri, joka oli todella antoisa ja syksyllä Rauha suoritti hyväksytysti paimenkoirien taipumuskokeen. Kokeilimme myös pallopaimennusta ja tarkkuusetsintää ja kävimme tutustumassa vinttikoirien juoksukilpailuihin epävirallisissa kisoissa! Lisäksi olemme lenkkeilleet satoja ja taas satoja kilometrejä ja tavanneet kymmeniä uusia koiratuttavuuksia. Rauha on juossut ja paininut, ilostuttanut ja vihastuttanut. Kotona on köpsötetty yhdessä sohvalla monia iltoja. Ja kaiken kaikkiaan ollaan varmasti molemmat tyytyväisiä tähän vuoteen. Ensi vuodellekin on suunnitelmia, mutta esittelen ne sitten toisessa postauksessa.

Ensivuoden suunnitelmia odotellessa!