Jotain positiivista

Paikallaoloa treeneissä. (c)Heidi Lappalainen

Toko on siitä ihana laji, että siinä ei kilpailla ketään muuta kuin itseään vastaan. Koiran voi saada jopa valioksi asti, vaikka olisi joka ikisissä kisoissa viimeinen. Ykköstulos ei vaadi täydellisyyttä. Alokasluokassa on mahdollisuus möhliä 40 pisteen edestä, muissa luokissa 64 pisteen edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos joka liikkeestä saa sen perus kasin, tulee ykköstulos luokassa kuin luokassa. Toisaalta taas kaikissa luokissa on myös mahdollista nollata liike taikka jopa kaksi, ja silti voi saada ykköstuloksen, jos kaikki muu menee tosi hyvin. Tottakai arvostelu kiristyy luokkia ylöspäin noustessa ja se kasi on paljon hankalampi saada sieltä EVL:stä kuin ALO:sta, mutta pointti olikin se, että tokossa on varaa möhliäkin vähän. 

Oltiin eilen taas tokokisoissa Rauhan kanssa. Tuomarina Piritta Pärssinen ja paikkana Iisalmi. Rauha oli kentän laidalla kivassa vireessä ja teki nätisti, mutta kun astuttiin kehään niin vire katosi sen siliän tien. En toki odottanutkaan, että ongelmat olisivat viikossa korjaantuneet. Yksi asia oli kuitenkin viikossa muuttunut. Rauha ei nimitääin haukkunut yksilöliikkeiden aikana laisinkaan. Kun mentin porukalla paikkamakuuseen, niin siinä se mölisi vähän ja paikkamakuusta pois lähtiessä, mutta yksilöissä ei yhtään. Joko se oli paineissa tästä hirveän tiiviistä koetahdista, tai sitten (mitä itse veikkaan) se ei ehtinyt mölistä, kun piti vahtia niin tarkkana meidän noutokapulaa. Kapula oli matalalla penkillä kehän vieressä, joten Rauha katseli sitä kokoajan ja pari kertaa liikkeiden välissä meenasi karatakin sitä hakemaan, mutta onneksi sain se aina karjaistua takaisin. 

Liikkeet itsessään menivät näin:

Paikalla makaaminen 9,5

Rauha jäi aika levottoman näköisesti paikalleen. Pääpyöri ja juuri kun paikkamakuu alkoi, joku ajoi siihen kehän ulkopuolelle autolla, ja otti koiransa pois autosta. Tätä toimenpidettä Rauha seurasi silmä kovana ja minua jo pelotti, että kohta se alkaa huutaa. MUTTA! sillä hetkellä, kun Rauha ennen olisi alkanut huutaa, nyt se päästikin huokauksen ja köllahti lonkalleen. Olin niin helpottunut ja iloinen. Mielentilatreenimme on tältä osin tuottanut tulosta! Tuomari sakotti puoli pistettä tästä löllähdyksestä, mutta minulle se oli voitto!

Seuraaminen 5

Ihan hirveää, joten päätin nyt ottaa ihan uuden asenteen ja pyysin Rauhaa korjaamaan aina kun jätätti. Näin ollen tuli niitä lisäkäskyjä aika lailla. Minulla on nyt kuitenkin muutamia pikku suunnitelmia punottuna tätä meidän seuraamisongelmaa varten. Aluksi ajattelin koettaa ihan vain kaukopalkkaa tähän. Se tuo Rauhalle kivasti painetta, niin jos saisin sillä seuraamiseen vähän paineenkestoa. 

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9

Seuraamisogelma jatkui. Mutta itse maahameno oli ihan hyvä. 

Luoksetulo 7,5

Muuten oikein kiva, mutta Rauhan tuli TAAS seisomaan minun viereen, joten jouduin antamaan toisen käskyn ja siihenkin reagoi todella hitaasti. Mistä se nyt tämmösen on keksinyt?

Noutoesineen pitäminen 10

Rauha katsoi esinesuussa hetken liikkuria ja mietin, että aikookohan tiputtaa, mutta ei onneksi.

Kauko-ohjaus 9,5

Tuomari sanoi, että minun käsimerkit voisivat olla vähän hillitympiä. 

Estehyppy 8

Tuli taas seisomaan viereen ja piti antaa toinen käsky, että istui.. 

Kokonaisvaikutus 8,5

Haukkuminen paikkamakuuseen tullessa ei olut hyvä. Lisäksi koira voisi olla innokkaampi. Tuomari kuitenkin kehuikin sen verran, että Rauhalla on hyvä perusasento, asenne ja kontakti aina liikkeiden alussa, mutta sitten liikkeelle lähtiessä se katoaa. 

Pisteitä kertyi tällä kertaa 165,5 ja toinen ykköstulos siis. En tiedä olenko tyytyväinen vai en. Jos vertaa viime viikoiseen, niin oli tämä parempi, mutta ei tämäkään kyllä hyvä ollut. No mutta viime viikkoa on tullut jo pohdittua sen verran, että tätä koetta en jaksa nyt jäädä murehtimaan. Nyt vain uudet keinot käyttöön, että saataisiin seuraaminen hallintaan. Loppuvuodeksi olisi vielä kolmet kokeet, että kyllä me sitä tk1:stä toki tavoitellaan. Avoimeen ei kyllä olla varmasti vielä ainakaan vuoteen millään muotoa valmiita. 

Tässä sitä pohdiskellaan, että mitäs nyt. (c)Heidi Lappalainen