torstai 5. helmikuuta 2015

Prinsessasta sammakoksi

Rauha on lähdössä huomenna äidille hoitoon, kun minä reissuan Ouluun. Soiteltiin asian tiimoilta tiistai-iltana, ja minä oikein kehuskelin, miten äidillä ei tule olemaan mitään ongelmia Rauhan kanssa, sillä se on niin fiksu ja kiltti tyttö nykyään. Siltä se vielä silloin tuntui, mutta sitten herättiin keskiviikkoaamuun ja minun fiksu ja kiltti tyttö oli kadonnut ja tilalle oli tullut räyhäävä niskakarvojaan nosteleva pisti. Voi hyvänen aika kun lähettiin aamulenkille jäälle. Ensin piti haukkua kauempana leikkiville koirille, sitten pilkkijälle ja viimeiseksi vielä luistelijalle. Onneksi olin osannut jo aiemman koira/pilkkijähaukun perusteella varautua, ja ottanut Rauhan hihnaan luistelijan kohdalla. Muuten Rauha olisi varmaan rynnännyt perään, kun luistelija viuhahti vain alta kahden metrin päästä meitä. 

Ja päivähän vain parani, kun lähdimme käymään Rauhan kanssa lääkärissä uusimassa Rauhan rokotukset. Kävimme ensin kävelemässä lenkin eläinlääkäriaseman lähettyvillä ja Rauha bongasi erään kerrostalon pihassa miehen, joka levitti pressua autonsa päälle. No sillähän piti ihan niskakarvat pystyssa huutaa. Sitten kun mentiin eläinlääkärille, niin ensin haukuttiin eläinlääkäri ja sitten vielä pois lähtiessä, jälkeemme tullut sakemanni omistajineen. Eläinlääkärikin oli jo antamassa Rauhalle tehosterokotteita, ennen kuin huomautin, että se on jo yli vuosikas. Ei kyllä ihmekään, kun koira käyttäytyi kuin pahainen penikka. Voi että minua hävetti. 

Koska päivä oli ollut niin kamalan nolo, päätin pelata varman päälle ja lähdimme Rauhan kanssa iltalenkille vasta klo 21. Jäällä oli enää muutama hiihtäjä, joten saatiin ihan kaikessa rauhassa samoilla jäällä. Rauha tutkiskeli pilkkiavantoja mielenkiinnolla. Liekkö tuo löytänyt muutaman kiiskenkin sieltä syötäväksi, niin hyvin se avannoilla viihtyi. 

Tämä aamu ei sitten alkanut sen paremmin kuin eilinenkään. Lähdettiin aamulenkille ja ehdittiin jopa 50 metriä kulkea, kun Rauha alkoi haukkua naapurikerrostalon seinää. Älysi kyllä itsekin, että nyt taisi olla vähän turha haukahdus. Mikä lie skitsofrenia tuolla koiralla on, kun seinille ölistään. Meillä on tänään vielä tokotreenit ja valmiiksi jo pelottaa, että mitähän siitäkin tulee. 

Kuva Rauhasta viime viikolta, kun se oli vielä kiltti ja mukava koira. Sinua kaivaten muistelen! <3

2 kommenttia: