keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Liebster Award

Olen kipeänä, joten pötköttelemme Räyhän kanssa kotona, ja nyt minulla on loistavasti aikaa vastata Annin ja Lennun meille antamaan Liebster Award -haasteeseen. Kiitos vain haasteesta! Kyseessä on meidän toinen blogi-haasteemme!



"Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle."

Sääntöjä: 
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille. 


Haastajan kysymykset:

1. Oletko matkustanut koirasi kanssa ulkomaille? Mikä on ollut lempikohteesi tai onko jokin paikka, mihin haluaisit koirasi kanssa matkustaa?
En ole matkustanut, enkä oikeastaan haluaisi matkustaa koiran kanssa minnekään. Tuntuu, että koira olisi vain tiellä lomamatkalla. Koiratta haluaisin kyllä käydä monessakin paikassa!

2. Mitä koiraharrastaminen merkitsee sinulle?

Koiraharrastus on harrastus siinä missä muutkin harrastukset. Se kuinka sitovaa ja aikaa vievää se on, on ihan harrastajasta kiinni, niin kuin monessa muussakin harrastuksessa. Itse koen olevani keskivertoa innokkaampi koiraharrastaja, sillä treenaan ja kisaan koiran kanssa. Tottakai harrastuksesta tulee osa sitä omaa identiteettiä. Tietokonenörtti, kuntosali-intoilija, muusikko, ja minä olen vissiin sitten sellainen hullu koiraämmä (:D). En kuitenkaan halua, että koiraharrastuksestani tulee elämäni ainut sisältö tai ykkösprioriteettini. Minä kuitenkin haen harrastukselta sitä, että saan niin sanotusti paeta kaikkea muuta arjenstressiä harrastuksen pariin. Treenikentällä ja metsälenkillä pää nollautuukin melko tehokkaasti koulu- ja työhuolista. 


3. Onko koirallasi parasta kaveria?
Eiköhän se ole Maini-pehko. Maini on Rauhaa vain hitusen vanhempi ja Maini oli Rauhan eka colliekaveri. Käydään yhdessä lenkillä säännöllisesti, ja nyt kesällä ollaan Annen kanssa myös treenattu yhdessä aksaa viikottain, joten Rauha näkee Mainia usein. 

4. Mitkä ovat mielestäsi koiraharrastusten parhaat ja huonoimmat puolet?

Parhaita puolia ovat ehdottomasti monipuolisuus ja se, että kuka vain voi aloittaa koiraharrastuksen. Sen kun hankkii koiran. Kehityksen näkee nopeasti koirassa ja on erittäin palkitsevaa päästä eteenpäin jostain jutusta, mitä on tahkonnut pitkään. Lisäksi koira on huippu kaveri, joka ei tuomitse, ja josta on seuraa ihan normiarjenkin keskellä.
Huono puoli on tietysti tuo sitovuus. Ei voi lähteä oikein extempore-reissulle, kun koiralle pitää aina olla mietittynä hoitopaikka ja esim. nyt kun olen kipeänä, niin ei vaan voi maata koko päivää sängyssä, vaan pakko käyttää koira pissalla ulkona. Itse olen vain tällainen koiramaailman pintapuolinen harrastelija, mutta selvästi koiraharrastuksissa (niin kuin kaikessa), jos mennään yhtään vakavammaksi, niin kaikennäköistä seläntakana puhumista ja mustamaalaamista tulee sitten peliin. Joskus olen noita naamakirjan koirayhteisöjen keskusteluja lueskellut ihan huulipyöreänä, että "ihan oikeastiko ihmiset?". Täytynee siis pysytellä tällaisena sunnuntaiharrastelijana, niin välttyy noilta totisen maailman varjopuolilta. 


5. Jos sinun täytyisi muuttaa yksi asia koirassasi, mikä se olisi (ja miksi)?

Poistasin tuolta äänihuulet. Ihan oikeasti, miksi kaikkeen pitää reagoida haukkumalla? Me saadaan niin paljon paheksuntaa ja rumia katseita tuon mölinän takia. 

6. Mistä koirasi varusteesta et missään nimessä haluaisi luopua? Mitä taas haluaisit koirallesi vielä hankkia?

Kaulapanta ja hihna on aika elintärkeät kaupungin keskustassa asuville. Haluaisin hankkin treenitaskun. Minun treeniliivi on niin iso, että kesällä tuollainen tasku olisi paljon kätevämpi. 


7. Mikä on koirasi (ja/tai sinun) lempitemppu?
Rauha osaa aika vähän temppuja, mutta tassua se yrittää antaa vähän joka tilanteessa. Samoin maahan menoa se koettaa aina tarjota. Usein näitä molempia vielä yhtäaikaa. 

8. Jos sinun täytyisi ottaa seuraavaksi koiraksesi sekarotuinen ja saisit päättää mitä rotuja (vähintään kolme) siihen tulisi, mitkä rodut valitsisit ja miksi?

Valitisisin rotuja, jotka olisivat käytökseltään melko samanlaisia, nin olisi joku mahis vähän ennustaa, millainen koirasta tulee. Joku noutajaspanielimix voisi olla kiva. Esimerkiksi tolleri-springeri-labbis.

9. Mitkä viisi adjektiivia kuvailevat koiraasi parhaiten?

Epävarma, vilkas, kuuliainen, äänekäs (kohtaan 5 viitaten) ja kiltti.

10. Mitä asioita haluaisit tehdä (koulutuksellisesti) eri tavalla seuraavan koirasi kohdalla kuin tämän hetkisen?

Tämä on aika vaikea. Leewin kanssa opin sen, että minä en koskaan leiki koiran kanssa niin, että koira saa juosta minua karkuun. Jos pentu leikkiessään lähtee lelun kanssa juoksemaan minusta pois päin, leikki loppuu siihen. Leewillä on taipumusta varastella tavaroita ja lähteä rälläämään niiden kanssa ympäri ämpäri, ja se on todella raivostuttavaa.

Mutta mitä sitten tekisin toisin kuin Rauhan kanssa.  Yrittäisin varmasti jotenkin nostaa jo pentuna koiran itsevarmuutta enemmän. Tutustuttaisiin varmaan enemmän koiriin hihnassa. Rauhan kanssa olen tehnyt sen, että hihnassa ei moikata, jolloin Rauha kokee kaikki lenkillä hihnassa vastaan tulevat koirat jotenkin epäilyttävinä. Rauhallekin tekisi hyvää, kun se pääsisi vähän moikkailemaan koiria hihnassa ja näkisi, ettei niissä ole mitään outoa. Harmi vain, täällä meillä päin ei ole tapana laskea koiria nuuskimaan hihnassa. 

Ehkä tärkeimpänä kuitenkin, että katsoisin uutta pentua yksilönä, enkä liikaa juuttuisi siihen, miten joku asia toimi Rauhan tai Leewin kanssa. Koirat ovat kuitenkin kaikki erilaisia, joten jokaisen kohdalla on osattava muokata tapojaan juuri sille koiralle sopiviksi. 

11. Ja viimeiseksi, missä olisit ja mitä tekisit tällä hetkellä mikäli sinulla ei olisi koiraa?
Varmasti ihan täällä Kuopiossa edelleen olisin ja opiskelisin. Olisin luultavasti paljon timmimmässä ja paremmassa kunnossa. Koiran tultua nimittäin lopetin kuntosalin ja kaiken muun liikunnan lähes kokonaan. Koen kuitenkin, että koira kuuluu minun elämään ja pakko myöntää, että kyllä koiraharrastus on paljon hauskempaa kuin joku kuntosalilla käyminen, timmistä kropasta viis.

Nyt pitää sanoa, että en ole yhtään varma, ketkä kaikki tämän haasteen ovat jo saaneet. Moni on jo haasteen tehnyt, mutta varmaan moni joka tätä ei ole vielä tehnyt, on kuitenkin haasteen jo jossain saanut. Joten taidan nyt tehdä ikävän tempun ja jättää haasteen laittamatta eteenpäin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti