sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Colliehetkiä

Tänään oli taas colliemainen päivä alaosaston treenien merkeissä. Ennen itse treenejä käytiin Rave ja Melli nahkojen kanssa vähän metsässä lenkkeilemässä. Minulla oli tarkoitus saada Rauhalta vähän enimpiä höyryjä pois ennen treenejä ja samalla Rauha sai leikkiä colliekavereiden kanssa, mikä on aina kivaa. :) Lenkki meni muuten hyvin, mutta yhdessä vaiheessa vastaan tuli kaksi isoa ruskeaa koiraa (olivat myöskin irti), joille Rauha ja Melli kävivät hetken räyhäämässä, ennen kuin tajuttiin kutsua ne hihnaan.

Lenkiltä sitten ajeltiin suoraan treenipaikalle. Porukkaa oli kaikenkaikkiaan 4 pehkoa ja 3 nahkaa. Aluksi otettiin paikalla olot. Rauha inisi koko paikalla olon. Muutenkin Rauhalla oli kamalat kierrokset treeneissä, että ei toi mun väsytys auttanut yhtään. Aina kun kävellään treeneihin, ne menee ihan hyvin, mutta jos menen autolla, niin Rauha nostaa kierroksia ja alkaa se raivostuttava piippaile. Pitäisi saada hankittua Rauhalle jokin häkki, mihin voisin sen aina pistää rauhoittumaan. Oli vähän kummallista, kun Rauha kyllä makasi, mutta piipitti samalla, niin en tiedä olisiko sitä pitänyt kieltää vai kehua. Yritin odotella sellaisia saumoja, että Rauha olisi hiljaa, ja kävisin palkkaamassa sen silloin. Kovin montaa sellaista hetkeä ei tullut, mutta ne vähäiset koetin hyödyntää. 

Sitten tehtiin henkilöruutu, ja jokainen sai treenata sitä vuorollaan. Kun otin Rauhan autosta sen omalla vuorolla se oli ihan hurja. Pyysin sivulle ja nätisti se tulikin, mutta sitten alkoi se huuto. Rauha napitti minua suoraan silmiin ja huuti kurkkusuorana. Siltä se ainakin tuntui. Minua neuvottiin vaan alkaa tekemään, ja sillä se sitten hiljenikin. Rauha seurasi minun kriteereihini hyvin, eikä henkilöryhmä ollut ongelma, vaikka sitä nyt ekaa kertaa otettiinkin. Olisi kyllä ollut outoa, jos siitä olisi jotain ongelmia tullut, kun ei Rauhaa yleisesti ottaen kiinnosta vieraat ihmiset. Kokeilin ottaa myös liikkeestä maahanmenoja niin etten katsonut Rauhaa, mutta ne meni istumisiksi. No ainakin se nyt reagoi, mutta ei kyllä ihan toivotulla tavalla. Otettiin sitten maahanmenoja henkilöryhmän ulkopuolella, jossa ne onnistuikin paremmin. Teimme myös pk-puolen liikkeestä maahanmenon, eli pysähdyin käskemään Rauhan maahan. Se sujui ihan hyvin.  

Eräs ryhmäläinen oli myös innostunut uudesta kisamuodosta, etsintäkokeesta, joka on yksi pk-puolen kisamuoto. Tänän innostuksen myötä otettiin sitten porukalla tarkkuusetsintää noin 1m x 1m ruudussa. Rauhan kanssa ei ole tätä ennen otettu, mutta kyllä se vaan tajusi, että nyt pitää tästä jotain etsiä. Nenä kävi ja kyllähän se lehden alle piilotettu karkkipaperi lopulta löytyi, mutta aikaa meni kyllä paljon. Voi olla, että alamme tätä Rauhan kanssa harjoitella. On nimittäin yksin paljon helpompi talloa tuo ruutu kuin esineruudun ruutu, ja tuon voi tehdä vaikka omalla pihalla. Ei tarvita aina sitä metsää.

Hyvä mieli jäi silti treeneistä Rauhan överistä ääntelystä huolimatta. Rauhalla oli taas kova into työskennellä minun kanssa ja se oli todella kuuliainen ja innokas. :)

Melli, Rauha ja Rave. (c) Anne Kylmäoja

Istu yksinäs. T. Rauha (c)Anne Kylmäoja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti