tiistai 11. elokuuta 2015

Just eikä melkein

Viikonlopun rallykisoista. (c) iiris Härkänen
Olipa taas hirveä ilta. Meidän toiset tokokokeet. Tällä kertaa täällä Kuopiossa, mutta tuomarina sama tuttu Erkki Shemeikka, niin kuin viime kerrallakin. Rauhan käytöskin oli varsin tuttua viime kerralta, eli siis huutoa, perseilyä ja en kato sua päinkään asennetta. Kehän laidalla haki vielä kivasti kontaktia, mutta kun kehänauha ylitettiin niin siihen se loppui ja alkoi armoton ulkopuolelle kyttäily ja päätön haukunta. Mitään video- tai kuvatodisteita ei ole, sillä kukaan ei onneksi ollut kuvaamassa. Tai ehkä paremminkin valitettavasti. Voisi olla ihan opettavaista katsoa suoritus, ja näkisin ehkä myös mistä kiikastaa. Ei Rauha ikinä treeneissä kentällä huuda. Luultavasti huonot hermot ja Rauhan suuri vilkkaus yhdessä tekevät tästä kisaamisesta näin tuskaista. 

Mutta helpoin koetta on varmaan ruotia ihan kohta kohdalta, eli tässä tulee:

Paikalla makaaminen 10
Pysyi ja oli hiljaa. Mutta pääpyöri ja kuikuili kehän ulkopuolelle paljon. 
Seuraaminen 7
No eihän se ollut mitään seuraamista, vaan vierellä kävelyä. 
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Tämä oli kylläkin maahanmeno vierellä kävelyn yhteydessä. Huusin käskyn melko kovaa, koska Rauha ei pitänyt kontaktia. Meni kuitenkin maahan ihan hyvin. 
Luoksetulo 9
Tuli seisomaan mun viereen ja jouduin antaa toisen käskyn että istui. Meidän ainut niin sanottu varma liike, eikä sekään onnistunut. D:
Noutoesineen pitäminen 9
Pari kertaa painoi hampaitaan esineeseen vähän kovemmin. Ihan ok piti kuitenkin minun standardeilla. 
Kauko-ohjaus 0
Ei noussut istumaan sieltä maasta. Mokoma.
Estehyppy 10
Ainut onnistunut liike.
Kokonaisvaikutus 7
Niin kuin viime kerralla. Syykin sama kuin viimeksi. 

Kun nämä pisteet laskee yhteen, niin niistähän tulee se tasan 160 p, että niin vain saatiin Rauhan kanssa ensimmäinen ykköstulos. Mutta ei oikein jäänyt hyvä mieli, kun suoritus oli niin surkia. Meillä olisi vielä ensi viikolla toiset kisat, joihin menin toukokuussa innokkuuksissani ilmoittautumaan. En tiedä onko sinne järkeä edes mennä, mutta toisaalta olen jo maksanut sen lystin. 

Rauha paiskautui nukkumaan heti kun tultiin tänään kotiin. Oli selvästi sillekin henkisesti tosi raskas ilta. 

Tässä vielä kontakti pelittää. (c) Iiris Härkänen

4 kommenttia:

  1. Onnea nyt kuitenkin tuloksesta!
    Mahtaako reagoida sun jännitykseen? Meillä rallykokeessa mulle tuli joku ihme jännitysolo HETI kun astuin kehään, sitä ennen ei tuntunut missään ni jos sulla olisi vaikka sama homma ja koira aistii sen? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauha kyllä on colliemaiseen tapaan tosi ohjaajapehmeä ja pistintkin tuon ekan kokeen söheltämisen ihan oman jännityksen piikkiin. Mutta toisella kerralla en enää jännittänyt niin paljoa. Vähän kyllä toki. Mölleissä ei tällaista kuitenkaan satu, vaikka kyllähän sekin tilanne vähän jännittää. Vaikka kun miettii, niin meni meiltä parit ekat möllitkin melko heikosti. :D Pitää toivoa, että kokemuksen kautta tämä helpottuisi!

      Poista
    2. Meillä on mennyt nuo pari epäonnistunutta koetta just tolleen. Ohjaaja ei tunne mitään jännitystä mutta silti mennyt huonosti. Ehkä kuitenkin on semmonen pieni paine "tuleeko tulosta!?!?"- Mä mietin niitä tosi herkästi :D
      Emmä tiedä, meillä ihan yhtäkkiä alkoi sujumaan mutta uskon että se johtuu että mä en enään juurikaan jännitä ja luotan koiraan täysillä.

      Poista
    3. Mun on kyllä tosi vaikee luottaa Rauhaan noissa tilanteissa, kun on nyt mennyt niin huonosti. No mut eihän se auta kuin treenata enemmän ja nimenomaan sitä paineensietoa. :P

      Poista