tiistai 21. tammikuuta 2014

Auktoriteettiongelmia

Käytiin tänään Janin mummin luona. Edellisen kerran kävimme siellä ennen joulua, ja Rauha nukkui koko visiitin ajan eteisessä. Tällä kertaa ei kyllä nukuttu, vaan huntattiin ja tutkittiin mummon kotia ees taas ihan edelliskerrankin edestä. Janin mummo on onneksi todella eläinrakas, ja minua jopa vähän huolestutti, että mitä jos Rauha säikähtää, kun mummo hyökkää oitis iholle kun sisään päästään. Pelkoni osoittautui tällä kertaa turhaksi. Mummo oli Rauhasta ihana. Tähän saattaa vaikuttaa myös se, että Rauha sai mummolta makkaraa, juustoa ja pullaa. 


Vierailulla huomasin kuitenkin erään asian, jonka olen aiemminkin pannut merkille, mutta en ole tajunnut, että tilanne on jo näin "paha". Nimittäin Rauha ei tunnu oikein arvostavan Jania. Tai siis arvostaa siinä mielessä, että Jani on ihana leikkikaveri, jonka kanssa on ihan parasta remuta ja riehua, mutta mitään valtaa Janilla ei Rauhaan ole. Tapahtuma ketju meni suunnilleen näin: Jani alkoi riehuttaa Rauhaa. Rauha innostui ja lähti mukaan leikkiin. Rauhan leikki meni turhan väkivaltaiseksi (alkoi näykkiä Jania varpaista). Jani lopetti leikin, mutta Rauha vain jatkoi Janin päälle pomppimista ja alkoi vielä kaupan päälle haukkua. Jani kielsi Rauhaa monta kertaa. Rauha ei välitä. Minä ärähdän kerran. Rauha istuu välittömästä, katsoo minua hetken nyrpeästi ja menee makaamaan vähän kauemmaksi. Rauha pysyy nätisti paikallaa, kunnes Jani menee silittämään sitä ja taas alkaa se rähinä rumba, jonka joudun taas keskeyttämään. Huoh.


Ärsyttää se, että tähän minä en oikein voi vaikuttaa mitenkään. Olen yrittänyt kertoa Janille, miten Rauhaan pitäisi suhtautua ja mitä milloinkin tehdä, mutta eihän minua voi uskoa. Kaikki tuollainen joka tulee minun suustani on automaattisesti nalkutusta, joka saa tulla toisesta korvasta sisään ja mennä saman tien toisesta korvasta ulos. Toisinaan saan osakseni mykkäkoulun, jos yritän "päteä", miten Rauhaa pitäisi missäkin tilanteessa kohdella. Tai parhaassa tapauksessa tulee kommentti "sinun koira, sinun se pitää kouluttaa". Olisi se niin paljon helpompaa, kun toinenkin kunnioittaisi niitä minun periaatteitani. Jani on Rauhan kanssa tekemisissä todella vähän, joten mitään vakavaa hallaa se ei Rauhan koulutukselle pysty aiheuttamaan. Kaikenlaista pientä harmia kuitenkin ehtii syntyä. Esimerkiksi jos Jani on olkkarissa ja Rauha alkaa haukkua, Jani menee silittämään Rauhaa, jotta se hiljenee. Kun sanon, että ei välitetä siitä, niin se ei opi kerjäämään huomiota noin, tulee vastaukseksi "ei kerrostalossa saa haukkua". 


En tiedä miten minä saan opetettua Rauhalle, että Jania pitää kunnioittaa ja katsoa ylöspäin, kun Jani itse tulee ja viestittää Rauhalle ihan päinvastaista. Ei kai tässä auta muu kuin vain pitää tuon herran kanssa tiukka palaveri siitä, miten tuota elukkaa kohdellaan ja komennetaan. 



2 kommenttia:

  1. Ikävä tilanne teillä :/ Toivottavasti Jani ymmärtää, että yrität vain neuvoa ja tilanne korjaantuu! Itse olen pelännyt jo etukäteen vastaava, kun lähitulevaisuudessa muutamme poikaystävän kanssa saman katon alle. Nykyäänkin joudun puuttuumaan asiaan jos toiseen koirien ja poikaystäväni välillä, joten pelottaa miten käy sitten kun asunto on yhteinen.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Pitäisi varmaan näyttää Janille tämä merkintä. :D Vaikka saattaahan sitä vikaa EHKÄ olla minussakin (ei minussa ikinä mitään vikaa ole!), kun en ehkä muista olla aina niin kamalan kärsivällinen Janin kanssa, ja sitten ärähdän helposti. "Mikset sää nyt tajua?!" - ja sitä rataa. :D Pitää itsekin kerätä oikein hyvä ja rauhallinen mieli itselleni, ja sitten kutsua Jani keskustelemaan tästä Rauha-asiasta.

      Poista