Tänään käytiin sitten siellä rokotuksissa. Minä olen nähnyt asiasta kahtena yönä painajaisia, ja aamulla maha oli tosi kipeä. En itsekään aina tajua miksi mahani ja alitajuntani päättää jännittää joitain näinkin yksinkertaisia asioita, mutta minkäs sille voi. En jännitä kovin monia juttuja, mutta sitten kun jännitän, se tulee ihan puskista. Painajaisteni aiheena oli, että olin myöhässä ja auto ei lähtenyt käyntiin. No joka tapauksessa auton kanssa ei ollut mitään ongelmia ja olimme paikalla ihan ajoissa. Tyhmä maha, turhaan pelkäsit.
Rauhakin on alkanut tottua pakkasiin. Ehkä se säikähti sitä viime postauksessa esiintynyttä pukua, ja päätti, että parempi koettaa tareta ihan omalla tuskilla.
Rauha käyttäytyi todella nätisti. Hirveän utelias se oli kyllä muita paikalla olleita eläimiä kohtaan, mutta ei sitten kuitenkaan työntynyt kenenkään päälle, vaikka hihna olikin kokoajan kireällä. Piikkiä Rauha ei huomannut ollenkaan. Olisi kyllä ollut ihme, jos se olisi tajunnut sen, sillä Rauhalla on TODELLA korkea kipukynnys. Yleensä kun tuollaiset penikat huutavat ihan joka asiasta, niin Rauha ei ole kivusta ilmoittanut kuin ihan pari kertaa: Kerran kun astuin sen tassulle lenkillä, ja sitten silloin kun kissa nappasi sitä kynnellä nenästä.
Tärkeimmät asiat tällä elänlääkärireissulla olivat..
- No tietysti ne rokotukset
- Rauhan virallinen paino on nyt sitten 7,5 kiloa ja eläinlääkärin mukaan Rauha ei ole lihava. Tai no "pennun pitääkin olla vähän pyöreä". Niin eläinlääkäri tarkalleen sanoi. Lupasi kyllä, että kuukauden päästä se on jo paljon kiinteämpi, kun lihasmassaa alkaa tulla lisää.
- Rauhan sydämen sivuääni oli kadonnut. Rauhallahan tosiaan todettiin pieni sivuääni pentututkimuksessa. Eläinlääkäri ja kasvattaja epäilivät kyllä sitä tällaiseksi "puppy murmuriksi", ja niin minäkin, mutta kyllähän se silti taustalla aina vähän kummitteli. Kuuntelutan sydämen kyllä vielä varmaan jollain toisellakin eläinlääkärillä, ihanvarmuuden vuoksi, mutta aika varma olen siitä, että sivuääni oli vain viaton puppy mur mur, ja Rauha on siis tervesydäminen tyttö. Tämä meidän eläinlääkäri oli sitä mieltä, että todella monella pennulla kuuluu niitä sivuääniä, ja että ei niistä tarvitsisi mitään välittää, mutta itse olen ihan tyytyväinen, että pentututkimuksen tehnyt eläinlääkäri on kuitenkin asiasta huomauttanut. Eihän sitä koskaan tiedä.
Meilläkään eka ei huuda mistään, eikä oo huutanut. Sitä saa olla välillä ottamassa niskasta, pari kertaa astunut tassulle ja hännälle muttei reagoi mitenkään :D
VastaaPoistaHah. :D Ehkä tuo korkea kipukynnys on sitten rotukohtaista. Leewi kun oli pentu, niin muistan, että se huusi kuin syötävä jo siitä, jos vaikutti siltä, että kohta saattaa vähän sattua.
PoistaFrinilläkin kuului pentuna sydämestä ihan pieni sivuääni, mutta kun käytiin ekoilla rokotuksilla ja pyysin eläinlääkäriä kuuntelemaan, ei mitään sivuääntä enää kuulunut. Tehosterokotuksilla kun käytiin sitten toisella eläinlääkärillä, niin pyysin häntäkin kuuntelemaan, eikä kuulunut mitään enää hänenkään korviinsa :) Ja tosiaan "puppy murmuria" se oli Frinilläkin.
VastaaPoistaOliko teillä merkitty tuo sivuääni kuitenkin siihen pentutarkastuksesta saatuun eläinlääkärin todistukseen? Nuo puppy murmurit on ilmeisesti aika yleisiä, ja tältä rokotuseläinlääkäriltä sain jotenkin sellaisen käsityksen, ettei sitä edes aina merkitä. :O
Poista