lauantai 4. tammikuuta 2014

Naksutinkoulutusta

Minäpä hankin meille naksuttimen. Hankin sen oikeastaan jo ennen kuin Rauha oli meille tullutkaan, mutta vasta tällä viikolla aloitimme sen käytön. En ole koskaan ennen käyttänyt naksutinta, joten jouduin lukaisemaan pari perusopasta siitä, kuinka tuota härpäkettä hyödynnetään. Ideanahan on vain ehdollistaa koira niin, että naksautus on sama asia kuin kehu. Naksautus kertoo, että on toimittu oikein.

Olen vielä ehkä vähän hidas napsauttaja, mutta pakko myöntää, että vaikuttaa ihan kätevältä vehkeeltä. Naksuttimia muut ovat käyttäneet iät ja ajat. Muistan kun Leewi oli pentu, niin naksuttelu oli siiloin todella muodikasta, mutta silloin en siitä innostunut. Rauhan kanssa päätin kuitenkin kokeilla.

Meidän naksutin!

Aloitimme viikon alussa harjoittelun niin, että naksautin ja annoin namin. Tätä toistettiin usein päivän aikana pienissä pätkissä. Nyt olen siirtynyt siihen, että pyydän rauhalta jotain, ja kun se onnistuu naksautan ja annan sen jälkeen vielä namin ja suullisen kehunkin. Ihan varmuuden vuoksi kaikkea, jotta se varmasti tajuaa tehneensä oikein.

Naksuttimen käytön lisäksi harjoittelemme istumista, odottamista, maahan menoa, tassun antamista ja etsimisleikkiä. Tassun antamista aloimme harjoitella vasta eilen, joten se on vielä ihan vaiheissa. Odottaminen on tullut opeteltua oikeastaan ihan itsestään aina ruuan annon ja lenkiltä tulon yhteydessä. Rauha on kässännyt ihan omin voimin, että lenkiltä tultua istutaan odottamaan eteiseen, niin siten siitä ärsyttävästä remmistä pääsee eroon!

Tässä vielä video meidän tämän illan etsintä-harjoituksista naksuttimen kanssa. En tiedä miltä tuo näyttää ulkoupuolisesta, mutta voin sanoa, että ollaan edistytty todella paljon. Alussa Rauha piti opastaa namille kädestä pitäen, vaikka nami olisi ollut ihan sen nenän edessä, koska Rauha vain pomppi minun kimpussa, ja yritti saada herkkua kädestäni.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti